lauantai 12. toukokuuta 2007

Nukkumajärjestelyjä

Istuin illalla koneella, kun nuorempi teini tuli nyhjäämään viereeni. Tyttö kierteli ja kaarteli ja lopulta tokaisi:
"Äite? Saanko tulla sun viereen nukkuun?"

Voi minun pieni lapseni. Pidempi on kuin minä ja varsin turskisti meikattu, mutta silti vielä pienoinen lapsi, joka kaipaa äitinsä läheisyyttä. Ihan liikutuin tästä yllättävästä pyynnöstä.

"Voit tietenkin tulla, muru."

Olohuoneesta alkoi kuulua kiivasta pajatusta, kun vanhempi teini protestoi äänekkäästi.
"No et toudellakaan mene äiten viereen! Tai sitten määkin tuun sinne!"

Ohhoh! Tämäpäs nyt! Taloudesta löytyy toinenkin pieni lapsi, joka kaipaa... jne. Vai onkohan tässä nyt kyse siskosten välisestä mustasukkaisuudesta? Voi sentään, mitenkäs tämä nyt ratkaistaan, kun molemmat tarvitsevat äitiään – jota on kuitenkin vain 1 kpl – kovasti.

"Ettehän te nyt molemmat voi tunkea mun sänkyyn. Ei sinne mahdu."

120 cm leveä sänky, kaksi helikopterina kaiken yötä sätkivää teiniä unikavereina. Tulee sanomista, ehkä jopa nyrkkimatsi keskellä yötä. Ei kiitos.

"No sitten ipana ja mää tullaan sinne, ja sää voit nukkua vaikka meidän sängyssä tai sohvalla tai jossain."

Hmm. Häätävät minut sängystäni ja tuuppaavat sohvalle (tai johonkin!), vanhan ihmisen! Mihin se äidin läheisyyden kaipuu nyt jäi? Varmaan ovat juuri sellaista jälkipolvea, joka laitokseen laittaa oitis, kun vähänkin osoittaa heikkouden merkkejä. Täytyypä ollakin tarkkana noiden riiviöiden kanssa.

"Eiku nyt lopetetaan tämmöinen vekslaaminen. Menette molemmat omiin sänkyihinne, mars."

* * *

Kun myöhään kävin sammuttelemassa valoja, kurkkasin tyttöjen huoneeseen. Olivat molemmat ängenneet samaan kapeaan kerrossängyn alapetiin ja nukkuivat kuin pienet etanat.

Kieltämättä Halloween on vaikuttavan, kamalan pelottava elokuva.

(Tuskinpa silti edes Michael Myers uskaltaa alkaa minun teineilleni, etenkään kun ne yhdistävät voimansa.)

2 kommenttia:

minh kirjoitti...

Suloista!
Meillä on ollut viikon verran pingismatseja teinin kanssa, sekä hysteerisiä kikatuskohtauksia. Viimeisin torstaina päättyi siihen, että Laps otti kaulasta kiinni peitellessä ja sanoi: "Oli muuten sikahauskaa" ja se pelasti loppuviikkoni. Teini on ollut hyvin cool ja kuin mitään ei olisi tapahtunut..
-minh-

Ohari kirjoitti...

Minh, ooh, olipas sykähryttävä vetäisy Lapselta! Teinit ovat jotenkin niin... semmoisia, joskus, ehkä vahingossa tai Michael Myersin ajamina, mutta ovat kuitenkin. Suloisia nimenomaan.