torstai 26. heinäkuuta 2007

Amazonia

Varmin tapa pilata hyvin alkanut päivä on lähteä heti aamusta silmät rähmässä punttisalille ja todeta, että kuntosalikortti ei ole tehonnut lompakossa lojuessaan. Reiden koukistajalihaksia harjoittaessani nöyrryin jopa tarkistamaan, onko laitteessa ehkä jotain vikaa, kun vastus tuntui vastustavan ilman painojakin noin 99 prosenttia. Ei ollut. Oi tummanpunainen nolous kanssani.

Olen päästänyt itseni häpeällisen huonoon kuntoon, mitäpä sitä kieltämään. Mutta vaikka bodi ja sportti ehkä ovatkin kateissa, tsempissä löytyy! Uhosin itselleni ja yleisesti kaikille niille mutkikkaille masiinoille, että eipä aikaakaan niin voi kauhistus kuinka rauta liikahtaa. Jokin pieni ääni kuiski takaraivon tietämillä, että tuo uhoaminen on kuultu ennenkin ja että tarttis nährä muka oikein jotain tapahtuvan. Mutta kun, mutta kun, selityksissähän löytyy. Olen leikannut vuosia sitten lehdestä mainostekstin, jossa on valmiit selitykset, niin ettei tarvitse itse keksiä. Jaan ne nyt kanssanne täten:


Miksi en mennyt tänään treenaamaan?

• Pelkäsin tapaavani salilla exäni.
(Tuo on mahdollista, mutta ei kovin todennäköistä. Sitä paitsi, mitä pelkäämistä hänessä enää on? Ei käy selityksestä.)
• Saatan olla saamassa nuhan.
(Ja ihan varmasti olenkin. Jonain kauniina päivänä flunssa iskee, mutta tuskinpa siihen nyt vielä kannattaa varautua. Ei käy selityksestä.)
• En huomannut lähteä ajoissa töistä.
(Työt ovat kotona ja varsin hyvin järjestettävissä niin, että ehdin salille, joka on avoinna arkisin 6.30–21, lauantaisin 8–17.30 ja sunnuntaisin 8–21. Ei käy selityksestä.)
• En löytänyt urheiluhousujani.
(Hoho! Urheiluhousuja! Hyvä ihme kuitenkin. Urheiluhousuja! Ei käy selityksestä.)
• Minulla oli ehkä vähän krapula.
(Tuokin on mahdollista, joskus jopa todennäköistä. Krapulassa urheilu on ilmeisesti kamalan vaarallista, mutta mikäpä ei olisi. Luultavasti otan isomman riskin joka kerran, kun ylitän kadun. Ei käy selityksestä.)
• Vatsani kurni, kun en ollut syönyt koko päivänä.
(Voin syödä ja lähteä sitten salille. Sitä paitsi vatsa nyt elää muutenkin omaa elämäänsä, emmekä ole tilivelvollisia toinen toisillemme. Ei käy selityksestä.)
• Sisko soitti juuri kun tein lähtöä.
(Minulla ei ole siskoa. Kansantanhuja olen kokeillut (ja rivitanssia), kiitos vaan kysymästä. Ei käy selityksestä.)
• Telkkarista tuli hyvä sarja.
(Tämä nyt on jo tosi paksua – eikä tarvinne muuta selitystä kuin päivittäisen televisio-ohjelman tutkailun. Ei käy selityksestä.)
• Satoi vettä ja minulla ei ole sateenvarjoa.
(Eikä se mahtuisi Nisussa aukeamaankaan. Ei käy selityksestä.)
• Ajattelin tekeväni kotona punnerruksia (jotka tosin unohdin).
(Pah! Kotona punnertelu on amatöörien hommaa enkä ala sellaiseen ollenkaan. Riittää, kun joskus julatespimppaan verhot tiukasti kiinni. Ei käy selityksestä.)

Myös kaikkeen sopiva kestoselitys: "Kun tässä on nyt ollut vähän niin kaikkee" on alkanut tympiä itseänikin (ja itsellenihän minä tästä vain tilivelvollinen olenkin), joten sitäkään en kehdanne enää käyttää. Joko pitää alkaa keksiä parempia selityksiä tai sitten vaan laahustaa reippaasti salille huhtomaan.

* * *

Vaikka alussa totean aamu-urheilun olevan varmin tapa pilata päivä, ei sekään täysin varma ole silti. Tänään meni ainakin ihan mönkään, sillä lihasteni yhteistyöhaluttomuudesta huolimatta kuntoilusta tuli häkeeellyttävän hyvä mieli. Tämä kannattaisi muistaa ensi kerralla, kun selityskoneisto pyörähtää käyntiin. Itseäkin vähän jännittää, kuinka käy!

9 kommenttia:

tiina kirjoitti...

Heh! Minulla oli ennen tuo sama teksti (mainos) jääkaapin ovessani. Sitten se oli pakko ottaa jo pois, kun hävetti niin paljon salilla käymättömyys.
Ehkä syksyllä sitten...

Kaura kirjoitti...

Aina on paljon kaikkee! Se on kyllä ihan vaktum ja hämäävän käypä selitys vaikka minkä kivan missaukseen, nimim. kokemusta on. Olen tosin huomannut, ettei se kaikki mene mihinkään piiloon sillä välin, kun käy salilla, vaan odottaa kiltisti. Perhana.

Zepander kirjoitti...

Gulp. SäKIN käyt salilla?? En tarkoita että mäKIN, vaan siis että KauraKIN ja säKIN? Vaude.

No en mä silti tässä ala riehuu, mähän suoritin jo omat neljä tylsää vuottani. Mutta oon kyllä iloinen että tässä vaiheessa voin rehellisesti ilmoittaa käyttäväni käsipainoja melkein joka päivä. En kirjanmerkkinä. Juujuu, teen olkapäähän, olkavarteen ja hauikseen lihaksia sekä nitkutan alleja poies.

Viimeistään se hyöty salista on, että siellä ainakin oppii oikeita liikkeitä. Voipihan niitä sitten tehdä muuallakin...

Ohari kirjoitti...

Tiina, syksyisin minäkin yleensä tapaan sekoilla puntteihin. Ehkä tänä vuonna syksyn merkkejä on jo ilmassa näin heinäkuussakin? (Oi voi, tuosta lausunnosta tulee kyllä kuraa niskaan!)

Kaura, olen huomannut myös semmoisen metkan ilmiön, että vaikka se kaikki (mikä on ollu tässä ny) ei tosiaan katoakaan salilla käydessä, kummasti joskus pienenee siedettäviin mittasuhteisiin. Hmm. Kun tämänkin aina vain muistaisi...

Zepa, joo, mehän ollaan siis Kauran kans niin samixii! Joskus jopa jaamme samat aivot! Mulla tuo salilla käynti on ollut vuosien mittaan semmoista on-off-tyyppistä sähläystä, mutta koska se on ratsastuksen lisäksi (ainakin toistaiseksi) ollut ainoa laji, jota jollain tavalla edes siedän, pitäisi yrittää käydä siellä säännöllisesti ja riittävän usein. Kun odotin Kuopusta, tulin käyneeksi usein ja voi veljet että mulla olikin silloin muskeleita. Raskaus jotenkin vielä tehosti treeniä (mutta ei pelkoa, se doping ei nyt tule kyseeseen. Eikä ikinä enää.)

minh kirjoitti...

Ihailen suo!

Kun eilen lääkäri haukkui mun notkoselän ja skolioosit sun muut vääntymät ja muistutti, että olen keskarinainen(keski-ikäinen, siis)ja homma ei tästä etene ilman kunnon jumppaliikkeitä, aloin suu vaahdossa selostaa siitä salikortista, jonka olin JUST ostamassa, kun selkä meni.

Onneksi on aina toi pimppavideo, niin voi pikkuisen yrittää.

Mut mä sit fäshön-bloggaan, kun menen ekaa kertaa salille vuoden 1992 jumppahousuissani heilumaan. Ei ole nättiä, se...
-minh-

Kaura kirjoitti...

Perseettömän on pakko yrittää! Eiku.

Kaura kirjoitti...

PS. Siis Ohari ei tod. ole perseetön, vaan sillä on tosi hemaiseva takapuoli, mutta piti vaan sanoa toi, kun oli semmonen olo.

Kriisi kirjoitti...

Blogeissa möläyttely käy hyvin urheilusta.

Ohari kirjoitti...

Minh, mäkin ihailen suo! Mä en oikein voi lähteä tolle urheilu-fäshön-polkkalinjalle, kun mustista kissankarvoilla somistetuista verkkareista ja t-paidasta ei kauheasti riitä kertomista. Tässä se oikeastaan olikin! Onko tämä nyt sitten urheilu-fäshön-kommentointi? Ilmeisesti.

Kaura, olipa hyvä että tulit korjaamaan, ettei vaan kenellekään jää väärää käsitystä ahteristani. Peppuni on tosiaan aika sievä, ja kovasti harmillista onkin, että se jää alle piiloon, kun istun. Ja voi pojat (ja tytöt kans), että minä istunkin...

Kriisi, kieltämättä joskus vähän hengästyttää, että mitäs nyt taas tulikaan möläytettyä. Sama kai se nyt on, mistä syystä sitä hengästyy loppujen lopuksi, kunhan hengästyy.