keskiviikko 12. joulukuuta 2007

Me Jane

Vuoden toiseksi viimeinen tentti on takana. Ajelin siitä onnellisissa tunnelmissa kaikessa rauhassa kohti laskevaa aurinkoa ja kotia, kunnes yhtäkkiä JYSÄHTI hyvä etten rysäyttänyt ojaan. Älkää vielä hamuilko nitroja: jysäys oli päänsisäinen ja johtui tentissä kokemani amnesian aiheuttamasta traumasta. Tai jotain. Tajuntaani nimittäin hiipi tenttivastaukseksi kirjoittamani lause:

[Vertailin valistusta ja sen vastareaktiota romantiikkaa:]

Jos tästä syystä haluaa pitää romantiikkaa tunteellisena hölynpölynä, voi miettiä, miten tiede pystyy mittaamaan ja selittämään vaikkapa raastavaa epätoivoa – ainakaan yhtä havainnollisesti ja täsmällisesti kuin Jane Austen kuljettaessaan tuskaista Jane Eyrea sateisella, harmaalla nummella.

"Sillä lailla!", sanoisi Enska Itkonen. Häpeän määrä ei olisi näin suunnaton, jos en olisi kummankin ladyn, sekä Austenin että Kotiopettajattaren romaanin oikean kirjoittajan Charlotte Brontën, innokas ihailija. Mikä käy selityksestä? Kun kirjoitin Jane jatkoin vaan siitä sen paremmin miettimättä? No niin, jatkoit siitä vaan sitten sen paremmin miettimättä! Liikutuin kotiopen itkuisasta harhailuista lähes myötätunnon kyyneliin siinä kirjoitaessani enkä oikein sumeilla silmilläni nähnyt mitä kirj tajunnÄH

Tyydyinkö nielemään nolouteni kaikessa hiljaisuudessa? Mitä vielä. Minäpä siitä oitis meilaamaan tentaattorille, että älä nyt ihan totta vaan luule, ettenkö minä tietäisi tämän hommelin oikeaa laitaa ja arvaas nolottaako. Saatoin mainita myös, että jos olisin englantilainen maalaisaatelitar, lehahtaisin ensin punaiseksi, sitten valahtaisin kalpeaksi ja lopulta vaipuisin pyörtyneenä maahan, mutta koska olen vain juureva suomalainen postmodernihko kirjallisuudenopiskelija, tyydyn toteamaan jyrkästi: "Voi hitsinpimpulat!"

Tentaattori vastasi, että älä nyt ja sattuuhan noita. Nolottiko vähemmän?

No ehkä vähän.

12 kommenttia:

Tuuli kirjoitti...

Auuuuuuh. :-D
Nooh, ruma sana tuollaiselle olisi kai "aivopieru"? Been there, done that!

Muutama viikko sitten pimiössä neuvoin aloittelijaa, että "onpas tummaksi mennyt tuo vedos - anna sille lisää valoa, niin kyllä se siitä". Sitten lähdin, ja kotimatkalla iski mieleen, että mitäs helvattua sitä tulikaan oikein sanottua. Kun asiahan on - kuten olen hyvin tiennyt jo sellaiset 10 vuotta - aivan päinvastoin. Äääääh.

zep kirjoitti...

Tarva. Siis "Sillä lailla". Ei Enska.

:-D

marri kirjoitti...

Joo. Tai maapallon _säde_ = 40 000km.
Kannatti lukea pitkä matikka ja silleen.

Tiina kirjoitti...

Hah, meinasin ehdottaa, että meilaa nyt ihmeessä äkkiä sille tentaattorille! (Ihan vaan häpeän minimoimiseksi, ei sillä arvosanalla niin väliä).
Sitten luin postauksen loppuun ja huomasin, ettei sinua tarvikaan näissä asioissa neuvoa. :D

Ohari kirjoitti...

Tuuli, got the bloody t-shirt :-D
Pohdiskelin muuten juuri vanhoja kirjapainokuvioita (reproa ja noin) ja juurikin tuota valotushommaakin. Ei tartte enää: senkun käyrästä kiskaisee tai pipetillä tutkailee vaalean pään. Mönkään kyllä pääsee siinäkin, mutta ainahan on ctrl+Z :-)

Zep, mä kuulen tuon nimenomaan Enskan äänellä. Tarvan toki tiedän, mutta en muista siitä mitään, paitsi jostain kumman syystä jumalattoman letkan polliisiautoja. Muistikuvaputkessa se näkyi heiluvan juuri :-)

Marri :-D :-D :-D

Tiina :-D Huomautin vielä meilissä, että tarkoitus ei ole parantaa arvosanaa vaan tehdä selväksi (kaikille osapuolille), että kyseessä oli LIPSAHDUS ei tietämättömyys :-D

oblomov_jr kirjoitti...

Lääkkeeksi määrätään Led Zeppelinin musiikkia vähintään tunti TÄYSILLÄ!

Sama uudestaan aina tarvittaessa.

Ravistettava huolellisesti.

jospa kirjoitti...

Mukavaa se vain on jos opiskelija vaikka edes sitten meilitse selittää tentissä kirjoittamaansa... Useimmiten opiskelijansa tunteva opettaja kyllä osaa ihmetelläkin, että miten tuo on tuollaisen virheen voinut tehdä :-)

Ennen vanhaan kun itse opiskelin, jokainen tentti oli pakko käydä katsomassa opettajan kanssa, ennen kuin sai opintokirjaan merkinnän ja ov:t rekisteriin. Siinä tuli sitten nämäkin höpsäykset käytyä läpi, ja muistanpa, että kerran arvosanani jopa nousi, kun osasin selittää niin hyvin jonkun mokani. (Tämä tentin katsominen oli tietenkin ylinoloa, jos oli tentissä vaan kirjoitellut huntturilla mitä sattuu ja kokeillut, pääseekö säkällä läpi.)

Itse opettaessani olen joskus kirjoittanut taululle tai sanonutkin ihan mitä sattuu, siis ihan vaan vaikka minkä tahansa sanan, jota satun aivojen takasopessa pyörittelemään samalla kun opetan ja selitän jotain muuta... onneksi opiskelijoiden ilmeestä yleensä huomaa, että jahas, taas taisi tulla päästeltyä jotain hämärää. Noloa, mutta kyllä kollektiivinen nauru toisaalta parantaa tunnelmaa :-)

Ohari kirjoitti...

Oblo, kiitos! Zepukkaa määrätään lääkkeeksi nykyään aivan liian harvoin, etenkin siihen nähden harvoin, että sehän hittolainen tepsii melkein vaivaan kuin vaivaan.

Jospa, hauska kuulla, ettei jälkiselittely olekaan sitten kauhean noloa, niin kuin kuvittelin :-) Kohtuullisesti mokailevat ja huumorintajuiset opet on kaikkein ihanimpia. Olen tänä syksynä saanut nauttia opetuksesta, joka on höystetty mitä herttaisemmilla (ja itseironisilla) huumorhuomautuksilla opetuksen kuitenkaan karkaamatta käsistä. Semmoista opea jaksaa kuunnella, vaikka olisi kuinka väsynyt – joten puhele mieluusti hämäriä silloin tällöin, pidät opiskelijat hereillä :-)

Anonyymi kirjoitti...

Mua kiinnostaa ihan kauheesti semmoinen asia, että kuinka sää sait noi 2:aksi pistettä een päälle?

TTU

Ohari kirjoitti...

TTU, siinä å-kirjaimen oikealla puolella olevaa näppäintä kun painaa ¨ ja heti perään e-kirjainta, tulee ë -merkki. Kätsää!

Onna kirjoitti...

Minä tajusin kerran tentin jälkeen, että olin käynyt sopimassa proffan kanssa tietyn tenttikirjan lukemisesta vain puoliksi (olin suorittanut osan opintokokonaisuudesta jo aiemmin eräällä luennolla). Ilmoittautuessani kirjallisesti tenttiin en kuitenkaan ollut maininnut asiasta, eikä professori ymmärrettävästi sitä ulkoa muistanut. Tietysti kysymykset koskivat sitä osaa kirjasta, jonka olin jättänyt lukematta. Tätä en tietysti tajunnut tentissä, raavin vain epätoivoisesti kokoon vastauksen.

Kun tajusin asian, hävetti niin että oli tarkoitus laittaa sähköpostia professorille, että älä lue sitä vastausta, tentin myöhemmin uudelleen. Noh, asia unohtui, kun en ollut nettiyhteyden saapuvilla. Tentistä arvosanaksi 3- (maksimiarvosana 3). Joskus näinkin...

Ohari kirjoitti...

Onna, hulppeaa! Itse olen säveltänyt joskus lukiossa filosofiaa samalla tavalla mutten ollenkaan noin hyvällä tuloksella. 7- (/10) ei silti tuntunut ollenkaan huonolta palkalta pikasävellyksestä :-)