torstai 28. helmikuuta 2008

Hame- ja viiksiniekkoset

Ärsyynnyn ihan helvetisti siitä, että kun miestä halutaan rienata, siitä halutaan tehdä naurettava ja vetää sen maine lokaan, kipaistaanpa kaupasta kukallinen kangas, puetaan mies hameeseen ja tehdään siitä nainen. Toinen ihan yhtä hyvä – ja ärsyttävä – keino on vihjata, että mies ehkä sittenkin on kiinnostuneempi omasta sukupuolestaan kuin tisseistä. Homo! Hahaa! Knapsu, ämmä ja tavan turhake!

* * *

Vuosia sitten ravintolapöydässä hermostutin erään kaverilleen hamekangasta halamoineen miehen kysymällä, millä tavalla hänen mielestään nainen on huonompi kuin mies. Ei kuulemma ole. Eikä hameeseen pukeminen merkitse naiseksi tekemistä. Hame ei hänen mielestään ole ollenkaan naurettava vaate vaan päinvastoin erittäin viehko ja naisellinen.

Epäselväksi jäi lopulta – ilmeisesti hänelle itselleenkin päätellen keskustelun nostaman raivon määrästä – miksi hänen kaverinsa sitten olisi huonon käytöksen vuoksi pitänyt pukea tuollaiseen viehkoon ja naiselliseen vaatekappaleeseen. Mitä hameeseen pukeminen sitten merkitsee, jos ei naiseksi tekemistä? Naiset ovat niin kauhean yhtä hyviä kuin miehet ja yhtä vakavasti otettavia ja hame on fiksu vekotin eikä miehen hameeseen pukeminen tai ämmittely tarkoita yhtään mitään, mutta silti naisellisuus lankeaa miehelle rangaistuksena, ei palkintona eikä kiitoksena.

Öh & hämmennys.

* * *

Pitkäpartaiset liuhulettiset äijät valtaavat mediaa. Motörhead ja motor saw huutavat kilpaa televisiossa ja railakas miehinen nauru raikaa. Sikoja paloitellaan ja muuta yltiömiehistä suoritetaan. Sohvalla istuvaa keskiäkäistä naista ei naurata vaan puistattaa koko vastenmieliseltä tuntuva ilmiö.

Onko äijähuumorissa tippaakaan itseironiaa mukana? Kanava vaihtuu.

* * *

Rähinäremmit, pussihousut, nahkasaappaat sekä modernimmat vastineensa armanit, vagabondit, kravatit ja muut työvaatteet aamuin illoin arkena pyhänä ympäri vuoden ovat ok. Omituiset päähänpinttymät, rasvaiset vitsit, kuolemaauhmaava liikennekäyttäytyminen ovat ok. Väkivalta on ok. Päällepäsmäriys, pomottaminen ja jyrääminen ovat ok. Kalapuikkoviikset ovat ok – mutta hame ei. (Voi ihme!)

Homppelille ja ämmälle voi naureskella toisin kuin tosimiehelle. Homo-ämmä-hempula kun ei juuri uhkaa miehistä hegemoniaa, joka on nostettu niin korkealle kaapinpäälle, että melkeinpä mitä tahansa, mikä miehisyyden leiman onnistuu ansaitsemaan, suojelee harras totisuus.

Hepsankeikkuudelle voi aina vähän hihittää, mutta pompöösiys ei paljon naurata. Kaapinpäälle ei kurkotella, kaappia ei kaadeta eikä ainakaan avata. Kaapissa voi luurankojen lisäksi olla homoja ja kuinkas sitten uskottavuuden käy.

* * *

Tarvitseeko miehiä sitten ylipäätään pilkata? Tarvitseeko tuollaista ylipäätään kysyä!?* Kysytään ennemmin, onko reilua, että naiset ja homot joutuvat maksajiksi silloin, kun heteromiestä, alfaurosta ja äijien äijää, rienataan? Onko kakkosluokan kansalaisten joukossa aina tilaa yhdelle, joka ajetaan pois omasta laumastaan ja alennetaan vähempiarvoisten sekaan? Haluammeko me tosiaan ottaa hempulajengiin yhtään rähinäremmillistä kalapuikkoviiksikkoa?

Jos minulta kysytään, kiitos ei. Jossain menee kukkahattutädinkin suvaitsevaisuuden raja.

* * *

Pakolliset rajaukset ja selitykset:
En ole nähnyt Katariina Lillqvistin Uralin perhosta. Tämä ei ole kannanotto siihen, vaikka tekstissä Mannerheim-viite luettavissa onkin.
• En puhu tekstissä yksittäisistä miehistä vaan niistä miehisistä piirteistä, jotka saavat jatkuvasti jäädä törkkimättä ilmeisestä ärsyttävyydestään ja naurettavuudestaan huolimatta. Ei niistä piirteistä ole kukaan täysin vapaa, mutta jostain kumman syystä ne näyttävät useimmiten kasautuvan yli kolmekymppisiin miehiin.

* * *

*) Kaikkea pitää pilkata.

16 kommenttia:

Hestia kirjoitti...

Ääh, piti kommentoimani jotain viksua ja vilmaattista, mutta noi labelit on niin hianoja, että vetää ihan sanattomaksi.

Kaura kirjoitti...

Mulla on btw nykyään kalapuikkoviiksiviittoma. Se on oiva naamio, jos ei halua omalla naamallaan sanoa jotain. (Tää ei taida nyt liittyä mihinkään, mut jos haluu itselleenkin semmosen, multa saa.)

Mun mielestä voisi olla semmoinen hameenmuotoinen prenikka, jonka voisi antaa kunniamerkiksi positiivisesta äijäilystä/muijailusta tms.

Ohari kirjoitti...

Hestia, itte meen sanattomaksi ajatukseni sameudesta: pitänee vähän hinkata raivossa nakutettuja totuuksia, jotka aukenevat hämäryydessään ja elliptisyydessään ainoastaan kirjoittajalle eli tolle mulle. Labelit ovat kyllä hienoja omastakin mielestäni.

Kaura, positiivistakin äijäilyä joo on! Hitsi. Nämä ovat sillee hankalia juttuja, että koko ajan pitäisi ottaa kaikki huomioon, ettei tulisi tallanneeksi vääriä varpaita vaan ainoastaan kalapuikkoviiksien. Miehisyyksissä samoin kuin naisisuuksissa on kaikkea ihanaa ja jänskää; jospa ensi kerralla sukupuolikysymyksiin puuttuessani keskittyisinkin niihin. Mullistava ajatus sinänsä, että muka jotain positiivista. Hohopsis.

Anonyymi kirjoitti...

Jos tänään tai etenkin huomenna (29.2.) sattuu törmäämään mieheen, joka raijaa mukanaan hamekangaspakkaa, se ei suinkaan tarkoita, että kyseessä olisi naisten hepenissä viihtyvä homppelipoika. Siinä on vain asiallisesti varustautunut poikamies, joka haluaa hätyytellä ripeästi ylimääräiset kosijat pois puntistaan roikkumasta.

Ja teille kiimaisille nartuille tiedoksi: varattua ei saa kosaista!

--KATA-- kirjoitti...

Outoa, en ole ikinä ajatellut asiaa tältä kantilta. Olenko jotenkin naivi, kun en ole koskaan ottanut itseeni kun joku mies HAUKKUU toista miestä ämmäksi?!

Olen aina ajatellut, että koska nainen on fyysisesti heikompi ja kantaa/synnyttää/hoitaa lapsia, niin miehen pitää olla semmoinen vahva suojeleva henkilö. Ja jos mies haukkuu toista naiseksi, niin sillä tarkoitetaan tätä piirrettä, että on fyysisesti heikompi tai toisesta riippuvaisempi johtuen jostain naiseen elämään kuuluvasta syystä. Tajuuttekste?!

En ehkä ymmärrä mistä te puhutte, mutta koen kaikki homoa ja ämmää hokevat miehet kuvottaviksi, naiset myös.

--KATA-- kirjoitti...

Ainiin, mutta tuskin tässä mun kommentissa oli nmitään järkeä, koska koen 60 prosenttisesti kaikki ämmät, äijät, homot, kalapuikot jne. vastenmielisinä.

Ohari kirjoitti...

Anonyymille tiedoksi: kiimaiset naiset eivät kosi, sillä luotettavien internet-lähteiden mukaan avioliitto on tehokkain seksuaalisten halujen tappaja.

Kata, mun mielestä haukkumiseen liittyy aina se ajatus, että solvaamalla päälle lyöty leima on huonompi kuin lähtökohta. Erilaisuus ei ole pointti vaan nimenomaan huonous. Ajatellaan nyt vaikka juurikin tätä Homo-Kustaa-kohinaa. Minusta on aivan samantekevää kohdistuiko hänen seksuaalisuutensa naisiin, miehiin vai hevosiin; minusta hän oli harvinaisen tympeää maailmankuvaa edustanut äärioikeistolainen m*lkku, jonka toimiin heterous tai homous ei tuo mitään uutta aspektia. Vaan anna olla, kun joku hoksaa hihkaista, että Marski olikin hinttari, vastustajat puhkeavat murrosikäiseen hihitykseen ja puolustajilta tulee nenästä veri. Minä en tajua, millä tavalla oletettu homous tekisi Marskista huonomman (mikä olisi hyvä juttu vastustajien kannalta ja huono puolustajien), naurettavamman tai edes inhimillisemmän. Jätkähän oli valkoisen väkivaltakoneiston keulahahmo, joka ei isommin hauskuuta minua edes se kamala v*tunmallinen lakki päässä patsastellessaan. Mutta luullakseni onkin niin, että minä tässä olen lapsellinen – tai kertakaikkisen huumorintajuton ämmä (no, ainakin minulla on hame päällä valmiiksi) :-) :-) :-) ja pannaas vielä kerta kiellon päälle :-)

Kaura kirjoitti...

Ei tossa ny vars. sanottu, etteikö oliskin positiivista äijäilyä. Tuli vaan mieleeni, että hame on siinä määrin hieno vehjes, jotta kelpaisi prenikkaan.

Piikkari kirjoitti...

EIH!! Tänään kaikki on intellektuelliblogeja, mitä niistä ymmärtäisi. Perkule teidän kanssa.

Anonyymi kirjoitti...

Marski häh?! Mitvit. En tajuu. Mä haluun hameprenikan kuiteski. kukkahameen prkle.
Kata

Ohari kirjoitti...

Kaura? Menin vuorostani vähän eksyksiin tuosta kommentistasi :-) ...oli miten oli, olen kovasti samaa mieltä kanssasi ja tuossa omassa kommentissani vaan yltiöinnostuin (tapani mukaan) ajatuksesta, että kuitenkin arjessa on läsnä tavallisesti ne positiiviset jutut ja tämä on vain pienoinen, joskin kitkerä, musta viiru siellä seassa - ja että tästäkin voisi joskus polkata. Mullistavana pidän ajatusta, ettäkö minun näppäimistöstäni ikinä voisi lähteä mitään positiivista. Mullistava ei ole sama kuin mahdoton, niin että jonain päivänä ehkä kirjoitankin parrankasvun ihanuudesta.

Piikkari, sori sori :-D Ens kerralla sitten tukanleikkuuta taas, joo.

Kata, no hitsi. En minä osaa tuota sen paremmin selittää, kuin että kun joku sanoo kusipäistä miestä ämmäksi, mulla kärähtää käämit. Tämä on kestoärsytys eikä loppua näy. Samaa kuviota edustaa mielestäni homottelu. Kai niitä muitakin tietenkin on, mutta tässä solvaamisen tyypissä tarkoitus on pitää miehisyys jotenkin pyhänä, säröttömänä, vallitsevana normaaliuden ja hyvyyden normina – ja se pykii täältä huonommuuden* leiristä katsoen. Äh. Kukkahamosia vain kuitenkin itse kullekin! Tänään erityisesti niille, jotka sellaisesta haaveilevat.

*) Kun ei itsestä kuitenkaan lopulta kauhean huonolta tunnu ja on vaikeuksia samastua sukupuolestaan ämmiteltyyn pöljämieheÄH

Pikkis kirjoitti...

Mun mielestä tosissaan äijäilijät tekee mahtipontisuudessaan itsestään jo sinänsä naurettavia. Se vain, ettei ne tajua sitä itse, on jossain mielessä säälittävää. Vaikka ei kai sillä asenteella kulkeva sääliä kaipaa... ;) Ja tosta homouden kuvaamisesta olen samaa mieltä - ei kai se mitenkään Marskia "huonontaisi". Mielenkiintoista tässä keskustelussa on ollut se, miten voimakkaasti "iäkäs oikeisto" on loukkaantunut animaatiosta. Jeesustakin saa käyttää sellaisessa ilman suurempaa nipotusta (vrt. South Park)... Mutta "suomalainen sotasankari" on ehkä pyhempi hahmo?

Ohari kirjoitti...

Pikkis, veit vähän niin kuin jalat suustani & amen. En ole ihan varma, kumpi raivostuttaa enemmän: ämmittely ja homottelu vai se että (etenkin iäkkään oikeiston asenteissa, ikävä kyllä joskus vähän yllättävästi myös muidenkin) nämä sukupuoli ja seksuaalisuus ovat aina yhtä kuin toiseus ja huonous.

Ehkä olen se koira, mihin kalikka kalahtaa. Ehkä kukkahattuni on taas päässyt kiristymään liikaa. Tiedä näistä. Mielestäni tosiaan kaikkea saa (ja pitää) rienata, mutta se tapa voisi olla Jokin Muu.

Ai niin, ja eikö tuo 'sotasankari' ole muka oksymoron!? On se.

Tiina kirjoitti...

I hear ya sister!

Enkun kielessäkin on man ja sitten on woman. Ikään kuin nainen olisi vain jo wo-mies. Kun vaan vielä joku kertoisi mitä tuo wo-etuliite tarkoittaa, niin tietäisi pitääkö siitä suuttua tai loukkaantua.

Mutta ihan vakavasti puhuttuna, ymmärsin pointtisi ja olen samaa mieltä.

Kari kirjoitti...

"En puhu tekstissä yksittäisistä miehistä vaan niistä miehisistä piirteistä, jotka saavat jatkuvasti jäädä törkkimättä ilmeisestä ärsyttävyydestään ja naurettavuudestaan huolimatta."

Väite tuntuu viimeaikojen julkisen keskustelun näkökulmasta oudolta. Mitä muuta viimeisten vuosien ja varsinkin tämän vuodenvaihteen aikana on niin sumeilematta törkitty kuin perinteisiä aikuisia miehiä ja heidän tapaansa elää ja nähdä maailma.

Ohari kirjoitti...

Tiina, ehkä on parasta varmuuden vuoksi loukkaantua wo-liitteestä, vaikka voihan se olla jotain fiksuakin (ja niinku juuvish :-)

Kari, pitäisi kai ensin käsittää, mitä on perinteinen aikuinen miehinen tapa nähdä maailma. Jos se on laput silmillä kulkemista ja vain oman todellisuuden tajuamista, sitä lienee syytäkin törkkiä, ja kovasti. Jos se taas on sitä*, mihin törmää tavan arkena jatkuvasti, olkoon törkkimättä. Miehisyydessä on valtavasti hyviä puolia ja tämä marginaali, joskin usein valitettavan kovaääninen ja siksi silmille punkeva, ei tietenkään määritä koko sukupuolta (ja mikä sitä määrittäisi?)

*) Minua, ja varmasti muitakin, hemmotellaan jatkuvasti lähipiirin miesten suvaitsevaisuudella, arvostuksella, ystävällisyydellä, lempeydellä, hellyyttävällä suojelunhalulla, parrankasvulla... vain muutamia mainitakseni. Korostan nyt siis vielä, että mielestäni miehet eivät yleisesti ottaen ole homo- ja naisfobisia punaniskoja, sen enempää kuin naisetkaan. Jalkojen välistä löytyviä genitaaleja tärkeämpää on korvien välistä löytyvä järki, totean näin kliseitä viljelläkseni.