torstai 3. huhtikuuta 2008

Järkyttävä kuvareportaasi työmatkailusta Pirkanmaan ytimessä

Ja tapahtuipa niinä päivinä, tarkemmin sanottuna tänä aamuna, että tälläsin poikkeuksellisesti Ton ratin taakse, istahdin itse repsikan paikalle ja kuvasin työmatkan*. Tämä riipaiseva ja syväluotaava kuvakavalkadi julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa ja yksinoikeudella Oharin paalu -verkkojulkaisussa. VAROITUS! Aineisto saattaa järkyttää herkimpiä lukijoita.

* * *

Lempäälässä Hääkiven kohdalla voi syksyisin ja keväisin ihastella mitä tönkköäklöimpiä auringonnousuja; ne ovat usein niin pateettisia, että ovat suorastaan hienoja. Luonto, sepä vasta kiiltokuvailun mestari!

Tämä kuva näyttää tummalta, koska aurinko häikäisi uuden hienon puhelimeni – jota sivumennen sanoen aion hehkuttaa vielä pitkään ja perusteellisesti Joskus Myöhemmin, olkaa siis varoitetut. Tiistaiaamuna tällä kohtaa oli niin impressionistinen tunnelma, että Monet luultavasti pyöri väkkäränä haudassaan, ja minua harmittaa suunnattomasti, etten silloin napannut kuvaa.

Tässä kiihdytämme moottoritielle. Maa moottoritien lähistöllä on florallisesti katsoen hiljainen ja autio vieläkin, vaikka moottoritien uudet kuviot ovat lojuneet maisemassa jo useita vuosia. Ihmisten rakennelmien aiheuttamien tuhojen uudelleenmaisemointi kestää Luonnolta aika kauan ehkä siksi, että sillä on kädet täynnä kiiltokuvailuhommia. Ei Luontokaan ihan joka paikkaan repeä.

Lähestymme Kiillon kurvia ja muuatta ihmisen rakennelma, joka herättää kauhua joka ikinen päivä. Kutsumme rakennelmaa Helvetin Torniksi (eng. Electric Babel). Iltaisin se on demonisesti valaistu ja näyttää kasarireliikiltä. Horror!

Pirkkalan jätkät ovat pelanneet ristinollaa taivaalla ilmeisesti kahvitauolla.


Lähikuva Helvetin Tornista. On se kamala mutta siinä vaan kököttää maisemassa muina torneina.
















Kiillom mittarista on perinteisesti katsottu ohiajaessa lämpötila. Olinkin menettää järkeni, kun se pitkään näytti ihan mitä sattuu. Kiilloj jätkät korjasivat mittarin juuri, kun olin päättänyt että nyt minä kyllä otan ja meilaan niille, että eivätkö ne käsitä, että niillähän on hyvä ihme tuossa kansallinen ikoni pihassaan ja se on solkenaan rikki, mistä seuraa ahdistus päivittäismatkaajalle.

Kiiltopötkö sojottaa maisemassa jotenkin absurdina. Se ei ole yhtä pelottava kuin HT, mutta aika outo patsas joka tapauksessa. Palaamme siihen myöhemmin tässä tarinassa, ikävä kyllä.

Kuvassa näkyy Ton käsi. Jos tunnistatte miehen esimerkiksi katuvilinässä, käykää nyt toki sanomassa morjens! (Gil Grissom kyllä tuosta konstruoisi henkilöllisyyden ja dna:nkin näppärästi käden käänteessä, on hän sillä tavalla tutkimuksellisesti kovin taitava hahmo.)

Jälleen kerran olemme pujotelleet onnellisesti moottoritien torneja väistellen. Aikaa moottoritieosuuteen kuluu noin 8 minuuttia, ja viereisessä kuvassa olemme laskeutumassa Tampereelle. Ilma on katupölystä utuisa, lämpötila likimain neutraalit nolla, tyyntä ja poutaa. Kapteeni miehistöineen toivottaa mukavaa päivänjatkoa.

Viinikan liikennevaloissa irtoaa usein päivän mehevimmät kiroukset. Miksi ihmiset jättävät kilometrin mittaisia turvavälejä? Miksi pitää lirutella hiiiitaasti edellä ajava kiinni? Mikseivät ihmiset nuku kodeissaan vaan tulevat autoihinsa torkkumaan? KUKA PERKELE SIELLÄ TAAS KUPPAA?!

Alma Mater hymyää lempeästi taustalla kuin Mona-Lisa kuunnellen lapsensa raivoa. (Hymyävätkö rakennukset? Siltä se näyttää etenkin aamuauringossa.)

D-Kulman (Ton mukaan myös Dynamon risteys) kohdalla niskavillat pörhenevät. Mikä ihme se tuolla horisontissa siinteleekään, ellei sitten...




...kyllä! Jättiläinen ripottelee liimapäissään tuubinsa eli pursonsa minne sattuu. Vai keksiikö joku tällaisille patsaille jonkin järjellisemmän selityksen? Melko hirvitys on jopa kaupunkimaisemassa tämä, enkä oikein ymmärrä, miten se Kiillon yrityskuvaa parantaa. "Kiiii-iiilto, sininen ruma putkilo vetää puoleensa"?

Näsinneula vieressä näyttää kutistuneen silkasta tornikollegiaalisesta häpeästä.

Ratinan sillalta oikealle aukeaa viehättävä kaupunkinäkymä. Kohta aukeaa kaupunkinäkymä myös vasemmalle katsoessa, mutta en osaa sanoa, onko se sitten kauhean viehättävä. Kaupunkien rakentaminen tiukkaan on kuulemma ekologista, koska välimatkat lyhenevät ja varmaan monista muistakin syistä, kuten siitä, että lämmitystä ei kohta tarvita, kun ihmiset hikoavat kylkikyljessä ja päällekkäin. Tällainen tilaekologisuus on onneksi eliitin vastuulla. Asunnot tällä uudella "arvoalueella" maksavat paljon. Tosi paljon. Vaan periferiassapa asuu onnellinen köyhälistö ihanan väljästi.

Kadun päässä näkyy purkutuomion saanut Uimahallin Maja.
Nyyh. Usein tuttuja rakennuksia tulee ikävä, vaikka ne olisivat rumiakin. Hämmästyin tiedosta, että rakennus on valmistunut jo 1956, sillä se näyttää enemmänkin seitsemänkymmentäluvun ankiolta – mutta ehkä se olikin huippumodernisti aikaansa edellä ja ennakoi hirvitysrakentamista. (Kadunkohan vielä tätä lausuntoa, kun talo on purettu? Nyyhkytänkö raunioilla ja pyytelen tiilenkappaleilta anteeksi? Luultavasti.)

Aamuinen matka alkaa olla päätöksessä: jos tässä kohtaa loppuisi bensa tai Nisun yhteistyökyky, ei olisi enää pitkä matka kävellä.

* * *

Jos olisin kuten eräskin entinen ulkoministeri ja menisin eteenpäin, seuraavaksi joutuisin loogisesti reporteeraamaan Tampereen pohjoispuolen maisemista, mutta koska olen takinkääntäjänä tunnettu Ohari, palaan iltaisin samaa reittiä takaisin. Reportaasi ei kuitenkaan toimi toiseen suuntaan, sillä paluumatka näyttää ihan erilaiselta, vaikka samat rumat tornit senkin varrella sojottavat.

Paluumatkoilla on oma mutkaisa luonteensa.

* * *
*) Opiskelu on työtäni. Opintomatkat ovat taas toinen lukunsa: yleensä niillä juopotellaan hurjasti, tanssitaan pöydillä ja solmitaan noloja tuttavuuksia.

7 kommenttia:

minh kirjoitti...

Voi perkele! Saatana! Uimahallin majaa ei saa purkaa! Olen siellä A:n kanssa tanssinut sängyllä juoden punaviiniä pullonsuusta, tärkeä muisto jälkipolville ja kohta viedään todistusaineisto! Auh!

Jättiläinen liimapäissään on itseasiassa helkkarin looginen maailmankaikkeuden ja varsinkin kaupunkisuunnittelun selitys. Jumalat ja evoluutiot on so last Thursday, Imppaava Jättiläinen sen olla pitää.
-minh-

ulkopuolinen kirjoitti...

Voi jestas, kilometrin mittaisten turvavälien jättäjät pitäisi kyllä viedä saunan taakse hiipimään keskenänsä >:F Olen kuullut kammottavia huhuja, että joissain autokouluissa ihan opetetaan tuollaista liikennekäyttäytymistä, ARGH!

--KATA-- kirjoitti...

Hieno reportaasi! Harmi vaan kuvia ei saanut klikattua isommiksi. Pälyilin nimittäin silmät tihruina peltomaisemia.

Mä en totu tohon motariin. Mun mielestä tota reittiä esim. ryömiessä, KiiltoLIMA pitää ohittaa vasemmalta vanhaa tietä.

Mää haluan kanssa tonne ajeleen!

kukkis kirjoitti...

Onnea sadannen postauksen johdosta! Saanko mä nyt jotain kun älysin ekana onnitella? Tota liimaputkiloa en kyllä huoli, anteeksi vaan.

Mahtava reppari! Ja loistavat kommentit tähän mennessä. Jos kuulette repeilyn ääniä, minä se vaan olen.

Imppaava jättiläinen *tirsk*

Jenni kirjoitti...

Mutta et usko mitä! Mun Ukkonen on sähköistänyt Kiillon fallisen tötterön.

Minut on isketty valtavalla liimatuubilla. En ole varma, onko se äärettömän siistiä vai jotenkin noloa.

kukkis kirjoitti...

Hihi, sähköinen liimafallos. Anteeksi, saatan olla hieman hup*hik*pelissa.

Ohari kirjoitti...

Minh, niin! Oliko peräti sama kerta, kun me löimme söpöt päämme yhteen? Jos, niin sitä paremmalla syyllä pitää jättää purkamatta.

Ulkopuolinen, niin! Motarilla turvaväli on asiaa, mutta kaupunkiliikenteessä herrajjesta tökkii urakalla, kun Joku prkl jättää löysää katuihin, vaikka porukkaa on liikenteessä ja nyt lopetan riehumisen tästä seikasta tähän :-D

Kata, niin! Jotenkin isot kuvat tuntuivat vähän liioittelulta, mutta olisi pitänyt ajatella tietysti sua. Hmm. Ehkä kekkaamme tähän jonkin ratkaisun, samoin kuin siihen meitsulaiskuvapyyntöön myös... (konsultoin Tota). Ehkä ens kesänä tehdään ajelukierros maisemassa?

Kukkis, niin! Kiitoksia saat :-)

Jenni, niin! Ja jaa? Ja minusta se on äärettömän somaa ja lemmellistä <3