perjantai 11. huhtikuuta 2008

Loistopysäköinti

Eikö vaan ole hieno pysäköinti tänä aamuna Tampereen yliopiston entisellä parkkipaikalla? Piti oikein pysähtyä nappaamaan kuva. Rappusia noussut nuori nainen pysähtyi kanssani ihmettelemään, ja pähkäilimme jotenkin vielä tajuttavaksi, että yksi kansalainen aamu-unisena ei hahmota auton fyysisiä ominaisuuksia, kuten kääntymissädettä tai lentokyvyttömyyttä, mutta että viisi ihmistä on päättänyt joukolla motittaa kanssaeläjänsä.

Keskustelukumppanini esitti arvion, jonka mukaan kyseessä ehkä ja toivottavasti on työporukka, joka tulee ja lähtee samaan aikaan. Näin minäkin toivon, muuten saattaa palaa käämit, hihat ja pinnat eräältäkin autoilijalta.

* * *

Kun olin parvekkeella aamujoogalla¹, kuulin mitä mukavimman mutta merkillisimmän äänimerkin. Tinkkinen² huuteli viereisestä koivusta:

ti-ti-tyy, ti-ti-tyy, ti-ti-tyy

Mistä lie tämä agraarilintu lennähtänyt taajamaan; tervetuloa kuitenkin! Vaikka en erityisemmin pidä linnuista³, tuntuipa mukavalta vanhanaikainen titityytytys urbaanien räppäritiaisten titytity-metakoinnin jälkeen.

* * *

Viikonloppuna sataa lunta. Hiphei! Kelkat esiin ja sukset tanaan! Ei tässä vielä kevättä aleta pitämään, vaikka sinivuokotkin jo kukkivat.

* * *
¹) No tupakalla olin.
²) Muinainen appiukkoni tapasi kutsua tiaisia tinkkisiksi. Minusta se on jotenkin kiva nimi. Tulee mieleen sellainen karski tiaiskarju, joka höyhenet pörhöllä näyttää närhelle munat (vai miten se oli).
³) Harry Potterin Tällipajun lintuäreys (TUFF ja lirkuttelevasta kottaraisesta pölähtää äkillinen sulkasato) irrottaa aina hihitykset. No mitä?! Olen paha ihminen. Ei kai se kenellekään yllätyksenä tullut?

10 kommenttia:

Tiina kirjoitti...

Ahhahhah, voi hyvä tavaton mitä parkkeeraamista! Melkein toivon, että joku noista motitetuista tahtoisi poistua paikalta ennen motittaneita. Ja että olisin paikalla näkemässä sen. Pitäisiköhän lähteä päivystämään... :D

Taisi olla jonkun tintin maalaiserkku tullut kyläilemään.

Kari kirjoitti...

Ehkä nuo parkkeeraajat ajattelevat, että autossa on puskurit puskemista varten. Jos jonkun pitää lähteä, siitä vain tönäisee tientukkijan sivuun ;)

Elegia kirjoitti...

Kyllä nyt kelpais olla kärpäsenä katossa. Vahingonilohan on kuulemma se paras ilo ja jostainhan ne ilot on revittävä ;)

Anonyymi kirjoitti...

Omistin aikoja sitten päiväkirjan, joka oli koristeltu sanonnoilla. Ainut sanonta, jonka muistan, oli, että tiedemiehen tunnistaa siitä, ettei hän osaa parkkeerata polkupyörää. Mitä ilmeisimmin sanonta oli 1800-luvulta peräisin ja kaipaisi nyt päivittämistä.
Venla

Ohari kirjoitti...

Tiina, melkeinpä teki mieleni jäädä paikalle lurkkimaan. Vähän jännitti myös, miten pahasti Nisu on motitettu, kun lähden, mutta onneksi sitä ei kukaan ollut hennonnut pussittaa, pientä kukikasta autoa.

Kari, vähän semmoinen pariisilais-montmartrelaistapa pysäköidä tuli kyllä mieleen :-D

Elegia, hoho, kuvittelin mielessäni itseni saamassa akuankkakäkäkäraivareita, ja alkoi lähes pelottaa >:-D

Venla, tiedemiehet eivät osaa parkkeerata eivätkä humanistit laskea. Ja arkijärjen käyttö on myös näköjään joskus vähän kateissa...

Anonyymi kirjoitti...

Ehdotan, että Tiina menee päivystämään kamerakännykän kanssa! Tartteehan meidän toispaikkakuntalaisten saada tietää, kuin tässä käy.

Anonyymi kirjoitti...

Siis tuo äskeinen olin minä. Ootko, Ohari, virittänyt tänne jonkun Kukkis-suotimen, kun ns. "omana itsenäni" en saanut kommentoida? Vai oliko asialla aina yhtä veikeä Bloggerin Veijo? Ei se mitään, ymmärrän kyllä, välillä haluaisin itsekin suodattaa itseni pois.
-Kukkis

Ohari kirjoitti...

Kukkis, niin, Tiina hus tutkivaksi zuurnalistiksi (kun eihän sillä kumminkaan perjantaiehtoolle parempaakaan tekemistä ole, nuorella ihmisellä) :-D Enkä ole laittanut mitään Kukkis-asetuksia! Paheksun syvästi tuommoisia epäilyksiäkin! Veijo on täysin epäreilu joskus, ja koska se johtuu auringonpilkuista ja tähtien asennosta, minkäs asialle mahtaakaan, joten yritämme elää sen kanssa. (Nyt se on esimerkiksi omin päin kirjannut minut ulos, ja ans kattoo onnistuuko kommentointi ensinkään...)

henrikki kirjoitti...

Tampereen yliopiston entinen parkkipaikka! Silloin kun siellä opiskelin, tuo adjektiivi puuttui substantiivin edestä. Ah, muistoja. Ja parkkisakkomuistoja.

Ohari kirjoitti...

Henrikki, entiseksi se on muuttunutkin vasta tänä keväänä. Yhtäkkiä Sallittu erityisluvalla -kyltit häipyivät, vaan sitkeästi lipastolaiset (minä myös) sinne silti parkkeeraavat – enkä kyllä tajua, mihin sitten, kun tuohon on väsätty taas yksi betonikolossi.