sunnuntai 6. heinäkuuta 2008

Jo matkaan muuttohoukka käy, kiikkikii kiikkikii

No niin rakkaat kullanmurut. Palanette halusta saada kuulla miten muutto sujui. Ettekö? Ymmärrän teitä hyvin, sillä yritän itsekin unohtaa tuon tuskallisen kokemuksen. Vähän vaikeaa se on, koska huushålli pursuaa edelleen erilaisia laatikoita, joissa on mitä ihmeellisimpiä tavaroita. Mihin olen esimerkiksi ikinä tarvinnut metritolkulla valkoista muovinarua, jonka sisällä kulkee kaksi ohutta metallilankaa? Verhonipsuistahan on aina pulaa, vaan ei meillä. Noin neljässätoista purkissa on kaikkia mahdollisia verhonripustusvehjevariaatioita. Seassa lapsia pell nauloja, ruuveja ynnä muita virvokkeita. Jonain päivänä vielä lajittelen pienrautaosaston kuntoon, mutta se päivä ei ole tänään.

* * *

Kaaoksesta huolimatta koti alkaa olla siinä kunnossa, että sen kaunistaminen on käynyt mielessä. Verhot roikkuvat ikkunoissa (ja silti verhonipsuja on vielä noin neljässätoista purkissa!) ja pöydällä on jopa pöytäliina! (Niin, ihmettelen itsekin, kuka olen ja mitä olen tehnyt Oharille.) Parveketta tiiraillessani pohdin, että jotain somistetta sinnekin pitäisi saada atomeiksi puretun pirttipöydän, tupakkapöydän virkaa tekevän vanhan mikroaaltouunin, tikkaiden ja polkupyörän lisäksi.

Eilisellä maaseutukierroksella serkkulikan kanssa hoksasimme tähän polttavaan ongelmaan ratkaisun. Katsokaapa tätä kylttiä: siinähän lukee, että kesä ja kukkia. Ha! Kukkapurkkeja on taloudessa arviolta 347, joten kukkien ja purkkien parittaminen etenkin näin kesällä voisi olla hyvin hyvä ajatus. Vaan sitten katseemme kiinnittyi taustalla häämöttävään siniseen kylttiin. Mäyriä! Jospa sisustaisinkin tänä kesänä parvekkeen mäyrillä! Mahtava ajatus! Eikun mäyräjahtiin. Yhden saimmekin lähistöltä kiinni, vaan tämä terhakka yksilö ei kuitenkaan koskaan parvekkeellemme päätynyt, vaan se rituaaliteurastettiin ja nautittiin tummuvassa Lempäälän yössä serkkujen kanssa yhteistä kantaäitiämme kaihoisasti muistellen.

* * *

Ehkä minä sitten kuitenkin haen niitä kukkia parvekkeelle jonain päivänä tässä ihan lähiaikoina. Nyt lähden askartelemaan kylpyhuoneen ikkunaan verhoa. Siitä tulee ihana! Sen pohjamateriaali on valkoista tylliä ja siihen tulee kristallihelmiä. Kun valo tulee siitä läpi, se kimaltelee hirmu somasti.

(Nyt sitten! Pelottaa itseänikin tämä tämmöinen sisustamiskohtaus. Kauankohan tätä jatkuu? Tulenko entiselleni enää koskaan? Mitä jos kylppärinverho kokee saman kauhean kohtalon kuin sisustusmäyrä ja tulee syödyksi? Jatkuu ensi numerossa, ehkä.)

13 kommenttia:

Kaisa kirjoitti...

Joo, se on kummaa toi postmuuttoinen sisustusvimma! Kannattaa lähteä vaikka heti muuton jälkeen pariksi viikoksi pois, niinkuin eräät, niin saa sitä ainakin lykättyä!

oblomov_jr kirjoitti...

Minkä takia kuvan kyltissä lukee "Kesä kukkia" ja alempana sitten "kivikkokasvit" on kuitenkin arvottu yhdys sanaksi vai onko se sana liitto?

BTW, kiva kun tulit takaisin piiiitkän tauon pidettyäsi!

Sun äitis kirjoitti...

Voitko ymmärtää, minä en edes tajunnut, että edellisen postauksen asunto viittasi siihen, että sinä ihan itse olet muuttamassa, vaan luulin, että tytär oli muuttamassa ja Äh, eihän tässä mun pulinassa ole mitään järkeä!

Mutsiis: hyvä, että muutto on kunnialla ohi, vaikken edes osannut lähettää etäenergiaa avuksenne!

PS et sunkaan sinä vakavissasi ajattele kylppäriin kristallikoristeisia tylliverhoja. Ajattele nyt, mitä naapuritkin tuumais mokomasta pröystäilystä! Varmaan vanhasta suihkuverhosta saisi askarreltua ihan kelvollisen ikkunaverhon. Ja ne mahdolliset ho,eläikät saa kulemma pois Tolulla.

PSS Sinun parvekkeesi kalustus vaikuttaa just sellaiselta rennon käytännölliseltä, jossa vanhat esineet saavat uuden elämän alkuperäisestä poikkeavassa ympäristössä. Sellaiselta luovalta, tiedäthän.

t. hän, jonka parvekkeella on mm. keittiöremontista yli jäänyt kaappi, muutamia akkuja, joita voi joskus tarvita, neljä muovista muuttolaatikkoa, joista yksi on puolillaan parvekkeelle satanutta vettä sekä maailman parhaita parvekekukkia (sisältä kesäksi pois siirrettyjä vanhapoikakaktuksia).

Sun äitis kirjoitti...

ho,eläikä, pitäisi olla homeläikät.

t. Äh!

minh kirjoitti...

Ohari is back! Muikeeta! Ja vielä sisustusvimmaisena! Ja nyt mä lopetan tän huutomerkkien ryöstöviljelyn!!!
-minh-
P.S. Pussssss!!!!

Ohari kirjoitti...

Kaisa, hyvä idea! Ehkäpä vielä siinä poissaollessa joku tosi ihku & soma puutarhatonttu ottaa ja sisustaa kodin omasta puolesta! (Vieläköhän ehtisi paeta?)

Oblo, kaipa niillä on siellä sekä kesä, joka onkin kuulemma ja sanonnan mukaan kaikilla, että kukkia. Ei tuolle oikein muuta selitystä ole. Yritetääs taas roikkua blogin syrjässä vähän reippaammin :-)

Äites, juu, yhteensä viisi ihmistä muutti kolmesta huushollista kahteen. Melkoista tavaroiden kuljettelemista sinne tänne on semmoinen. Siis tylliverho kristallein tietenkin! Naapureiden pröystäilyllä riivaaminenhan on mukava, rentouttava urheilulaji! Kun ei ole mersua, onpa ainakin kimallukset klasissa :-D Olen kuullut, että homeläikät lähtisivä myös piimällä. Kokeillut en ole (vielä), mutta ehkä minustakin tässä hyvinkin martta kuoriutuu ja alan pestä yhtä sun toista homehtunutta hommaa hapanmaidolla (tuskin kumminkaan). Olemme sisustussamixii: meilläkin on muuttolaatikoita parvekkeella.

Minh, sisustusmania, sisustusmania! Seuraavaksi varmaan fäshönmania, askartelupaskartelumania, ja näistähän ei ole kuin pieni askel neulemaniaan. Olkaa varoitetut! Huutomerkki!!!!!

Kiva olla päk, mussukat :-)

DorianK kirjoitti...

Minä olen ihan omin näkimin muistaakseni niksipirkasta lukenut, että kätevän parvekepöydän saa pinoamalla auton talvirenkaat päällekkäin ja vetämällä pöytäliinan päälle. Talvikaudella uskoisin kesärenkaiden ajavan saman asian, jos sinne ulos nyt kukaan edes haluaa talvella mennä.

Melko komea on tuo saaliiksi saatu mäyräkoiras. Vähän nyyhkäle tulee silmäkulmaan, kun sen kohtaloa miettii, mutta aika koittaa meidän jokaisen (kuten varmasti jossain Helvetin rasittavassa iskelmässä lauletaan tai ollaan laulamatta).

Ohari kirjoitti...

DorianK, mielenkiintoinen sisustusratkaisu. Renkaiden sisäänhän mahtuu sitten vielä esim. mäyriä mukavasti kylmenemään (jos on talvi) tai lämpiämään (jos on kesä). Ottanemme tämänkin kokeiluun. Parveke on suurempi kuin keittiö, joten sikälikin mäyrien ja talvi- sekä kesärenkaiden säilytystä kannattaa harkita ennemmin siellä kuin köökissä.

Iskelmistä löytyvät ne suurimmat ja kipeimmät elämän totuudet, valttikortit ja muut hitsinpimpulat.

Anonyymi kirjoitti...

Onnea hitsisti sinne mäyrien ja kaiken kivan keskelle!! Älä unohda parvekkeen ovensuuhun ripustettavaa ötökkähärpäkettä, se on tosi sisustajan merkki. Ostin ite sellasen GLX-mallin paikallisesta tilpetöörikaupasta.

-kopsi..täältä mualta :-)

Kriisi kirjoitti...

Prenikkaa pukkaa!

http://kriisi.vuodatus.net/blog/1426426

Zepander kirjoitti...

Kuin myös, prenikkaa pukkaa http://miumau.wordpress.com/2008/07/18/kova-kolli-prenikka-just-teille/ mut tuon joudut jakamaan Pertsan kans.

Hei mul on Mersu, mut saanks mä silti pitää myös nää kristallit?

Ohari kirjoitti...

Kopsi, aina iloisaa kuulla susta ja kiitos! Ötökkäverho tietysti! Pertille tekemistä...

Kriisi, voi jestas. Voi jestas! <3 Kuperkeikat!

Zepa, voi jestas. Voi jestas! <3 Pertti kulkee jo valmiiksi häntä ja nokka pystyssä, niinpä heittänee kuperkeikat se myös kun kerron tuosta.

Tottakai kristallit ja Mersut! Tylliä myös. Huutomerkki!

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos mielenkiintoinen blogi