keskiviikko 23. heinäkuuta 2008

Resepti valjuille

Elämäänsä tympiintyneille suosittelen lämpimästi kevyttä kesäretkeä 3-vuotiaan kanssa. Jopa vain maailma näyttää taas ihmeelliseltä!

Nappasin kidin mukaan ja lähdimme bussilla kohti Sorsapuistoa. Viimeksi sain yhtä ystävällisen huvittuneita katseita osakseni silloin, kun unohdin varasukkahousut pilkottamaan housunpuntista. Matkalla kuulin muun muassa seuraavia totuuksia:

Mahtava moottoli on tossa lekassa! Penkki tälisee!
Ohi meni sorakuormassa oleva rekka. Penkki tosiaan tärisi. Kannattaa istahtaa tietyömaan liepeillä olevan bussipysäkin penkille ja heittää hellät hyvästit selluliittipyllylle.

Nyt se pussi tulee, nyt se pussi tulee, NYT SE PUSSI TULEE! HULLAA! JIPPII!
Bussi pysähtyy myös perinteisen käsi-sivulle-hillitysti-viittauksen lisäksi villisti ilmaan pomppimalla, huitomalla ja hihkumalla. Bussikuski näytti olevan jopa erittäin ilahtunut tällaisesta pysäytysmerkistä. Kannattaa kokeilla, jos apeat bussikuskit ahdistavat!

Täällä pussissa on mahtavan kivaa! Täältä näkyy joka paikkaan, täältä näkyy TAIVAS! Täällä katossa on kummallisia välejä kyllä. Mää en tykkää tosta välistä.
En minäkään pitänyt, nyt huomatessani, bussin katossa kulkevista kummallisen aniliinin-retuliinin-värisistä raidoista. Ihmeellinen suunnittelun kukkanen. Bussissa tuntui kyllä olevan kovasti kivaa kaikkien muidenkin kuin meidän mielestämme – ja taivasta tosiaan näkyy huomattavasti suurempi siivu kuin henkilöautolla matkustettaessa.

Onko tää Solsapuisto?
Ei ollut, olimme matkustaneet vasta viisisataa metriä. Tämä tieto näytti olevan vastoin oletusta iloinen asia.

Mää heilun tässä penkissä. Sää oot täti niin mahtavan painava, että sää et heilu yhtään.
Hmph. Tuon lausuman hauskuutta en ihan tajunnut, vaikka useampikin kanssamatkustaja turskahti sille.

Onko tää Solsapuisto?
Härmälässä.

Onko tää Solsapuisto?
Rantaperkiössä.

Onko tää Solsapuisto?
Hatanpäällä.

KATOTÄTIKATOTÄTI VETULI VETULI VETULI! Listovetuli! VETULI!
Ohhoh, napero bongasi hienon antiikkiveturin Hatanpäällä! Kaikki se vintiö huomaakin! Onkohan tuo tuossa kauankin ollut?

Nytkö jäälään pois? Höh. Pussissa oli MAHTAVAN KIVAA! Kato täti jonkun kenkä on unohtunut tohon, joku menee nyt valpaillaan. KIVAA! KATOTÄTIKATOTÄTI JUNIA JUNIA PIKAJUNIA TAVALAJUNIA VETULI VETULI! EI MENNÄ VIELÄ, KATOTAAN VETULI!
Juna on kiskoilla kulkeva joukkoliikenne- ja tavarankuljetusväline. Nykyajan junissa on sähkömoottorit. Juna on oikeastaan tosi hieno keksintö! Rautateissä ja asemissa on traveliaanista* hurmaa!

Onko tää Solsapuisto?
Tampere-talolla.

TÄÄ ON SOLSAPUISTO TÄÄ ON SOLSAPUISTO! JEE! JIPPII! MAHTAVAN KIVAA!
Saavuimme Sorsapuistoon, pölähdimme keskelle pululaumaa.

PULU PULU HÄN EI OLE AFLIKKALAINEN! Pulu ei tykkää laulusta. PULU PULU HÄN EI OLE AFLIKKALAINEN! Toikaan pulu ei tykkää laulusta! Pulut ei tykkää laulusta.
Urbaanitkaan kyyhkyt eivät ilmeisesti juurikaan välitä ihmislaulusta vaan kujertelevat mieluiten keskenään. Noh, niiden tappio. Minulle saa mielin määrin lauleskella kyllä tädin kultamussÄÄÄHHHHH

Paluumatka tapahtui käänteisessä järjestyksessä. Lisäksi bongasimme ketunnäköisen kissan ja hevoskastanjan. Kyllä! Nappula tunnisti hevoskastanjan! Meitsun sukua selvästi! Poxahdin ylpeydesÄH

* * *

Tiedän, että on äklötahmaista hymistellä, miten maailma näyttää uskomattoman hienolta ja runsaalta lapsen silmin – tai läheltä-piti-ettei-henki-mennyt-kokemuksen jälkeen. Onko tämä nyt muka niin hienoa? Viikkotolkulla vesisadetta, auton helmassa ruostetta, roskia, mainoksia, vähän väsyneitä setiä reikäisissä verkkareissa, apeita remonttia itkeviä talorähjiä, sepeliä, kauppaliikkeitä, tietyömaita, ärtyneitä ihmisiä, törkyä, törkyä, törkyä.

Kun kysytään kolmivuotiaalta, niin kylläpä vain onkin! Kolmivuotiailta pitäisi mielestäni kysellä paljon enemmän ja useammin, etenkin jos vaihtoehtona on läheltä-piti-ettei-henki-mennyt.

Henkensähän voi menettää paitsi esimerkiksi kirveeseen törmäämällä myös lakkaamalla hengittämästä. Vaikka vielä maallinen tomumaja jaksaisikin ilmaa sisäänsä kiskoa – ja sehän on kai melko automaattistakin nykyään (siis hengittäminen) – sielu, tai miksi sisintään kukakin haluaa kutsua, parka voi kyllä lakata hengittelemästä maailman tuulia ja vaellella zombiena näkemättömin silmin ja kuulemattomin korvin. Hui semmoista.

* * *

Jasså, ja menipä korkealentoiseksi ja tulipa oikein harras olo, pahoittelen. Nyt aamukakaltoimiin. Sen jälkeen lähdenkin hammaslääkärin, minkä jälkeen lie edessä taas yksi hurmaantunut KYÄ ON HIANOO MAAILMASSA -kokemus.

(Eli kolmivuotiaiden kanssa liikuskelun lisäksi kannattaa silloin tällöin pistäytyä hammaslääkärissä, jo vain pysyy maailma ihmeellisenä ja hienona paikkana. Ikävä kyllä, toista ei voi korvata toisella, vaikka mieluummin morjestelisin kolmivuotiasta kuin hammaslääkäriä. Ainakin jos se on sukua ja kiva. Kaikki kolmivuotiaat eivät ole, ihme juttu sinänsä. Hammaslääkäreissä sama juttÄH

* * *

*) Traveliaaninen = jatkumo joka johtaa paikasta toiseen, voi olla esimerkiksi tie, raide, vesi tai ajatus; lähtö- ja tulopisteen välinen hieman todellisuudesta irrallaan oleva odotuksensekainen mentaalitila; matkatavaraa, aikatauluja, lähtemistä, menemistä, liikkumista koskeva.

13 kommenttia:

-w- kirjoitti...

Jestas miten iloinen ja elämänmyönteinen postaus!

Olin jo unhotanut minkälaisiin viisauksiin ja havaintoihin 3-vuotiaat kykenevät, omat kun on jo paljon pidemmällä harjoituksissa. Vaikka kyllä se varhaisteinikin jaksaa aina välillä yllättää, nuori nainen ei enää niin usein. Näkevät penteleet maailman tuoreemmin silmin! Ei makaa vanhat ja väsyneet nahkat näkimien edessä.

Hymyilen täällä kuin viiden tuuman jakoavain, tulin niin hyvälle tuulelle lukiessani.

Kiitos päivän piristeestä!

-w-

Saara kirjoitti...

Noita pitäisi olla vuokrattavana.

Ohari kirjoitti...

-w-, kiitos kiitoksista, ilahduinpa kovin :-) Teinilapsilla on toisenlaisia huomioita maailmasta, usein vähän ja "vähän" synkempiä, mutta toisaalta taas sitäkin osuvampia. Ja se huumori, millä ne asioihin suhtautuvat, hyvä ihime! Oppia niistä myös.

Saara, kyllä. Onneksi on suvussa naperoita, joita saa lainailla silloin tällöin, että pysyy totuus mielessä.

Pörrö kirjoitti...

Ihan parhautta tämä polkkaus. Kiitos

Sun äitis kirjoitti...

Tällästä sitten menet kirjoittamaan, vaikka lukijakuntaan kuuluu heitä, joilla biologinen kello muutenkin kilkattaa sen suuntaisesti, että mummoksi pitäisi päästä ja sassiin! Aivan iiiihana postaus!

Sirokko kirjoitti...

Tapasi kirjoittaa on kyllä ihan yhtä tuore ja hersyvä kuin 3-vuotiaan näkemys maailmasta, ihana yhdistelmä, hekohee.
Odottelen tässä innolla mummolomaani, kaksivuotiaana kirjattiin vain tupakantumppeja mikä ei siltä korkeudelta ollut ihme, kolmivuotiaana kaikki kiipeilykorkeudella poikittain oleva oli lentokone, kohta nähdään mihin korkeuksiin nelivuotias yltää.

Sonjuska kirjoitti...

Mulle sit tollanen, kiitz. On meinaan laskettu aika kolmen viikon päästä.

:)

Zepander kirjoitti...

Mitä tota, meinaaks Sonjuska poksauttaa kolmivuotiaan? Edistyksellistä!

Ohari, tua noin tänään mietin Korjaamolla että sut pitää saada kans sinne kunhan tuut käymään. On paljon kivaa siellä, mm. uusi shoppi
http://www.korjaamo.fi/index.php?id=295

Ohari kirjoitti...

Pörrö, Äitis ja Sirokko, kiitoksii kiitoksista! Moon ihan imarruksissa yltä päältä nyt :-) Kiitokset menee tietysti myös kolmivuotiaalle, joka on MAHTAVAN KIVA heppu ja melkoinen PULU PULU.

Sonjuska! !!! ja vielä !!!!!!! Oon ihan varma, että beebis on ihanin juttu ever. Onnellisuus kanssasi!

Zepa, joo, Korjaamolle, Korjaamolle toki! Meillähän tota roinaa ei ennestään ole paljon mitään! Luullakseni kellarikomeroon mahtuu vielä ainakin varttimotti tavaraa, tralalaa! No okei, joo, voi siellä tietysti olla vaik mitä kivaa ja hyödykästä kans ja tahdonhan mää sen nähdä, kun kert sää suosittelet :-)

Zepander kirjoitti...

2Kesäkuussa 2008 avautuneen Vaunuhallin myötä Korjaamo on noussut Suomen suurimmaksi kulttuurikeskukseksi. Näyttelytoimintaa on nyt kolmessa eri galleriassa, joista kaksi uutta sijaitsee Vaunuhallissa. Uudessa rakennuksessa toimii myös uusi kirjoihin, elokuviin, musiikkiin ja käyttödesigniin erikoistunut Korjaamo Shop, sekä Vaunusali, konsertti- ja esitystoimintaan tarkoitettu suuri tila. Lisäksi heinäkuussa avautuu Korjaamo Café. Yhteistyön mukaisesti Vaunuhallin tiloissa toimii myös Ratikkamuseo, jonka näyttelyitä kaupunginmuseo hallinnoi."

Hups, siinä meni maksamaton mainos!

Ohari kirjoitti...

Zepa hups, menköön tämän kerran, mutta seuraavasta tulee kyllä sitten lasku :-D

Täytyypä vinkata tuosta myös naperon vanhemmille, mikäli sattuvat kesälomailemaan siellä suunnalla. Pikkuheppu pöhköonnellistuu kaikenlaisista raidevempeleistä nimittäin. Fiksu poika!

kiiruna kirjoitti...

Mulle kans tommosia reissuja! No, vasta pääsin kyllä tutustumaan siihen, miten yks kappale riippumattoja riittää tuottamaan rajatonta riemua ainakin kolme tuntia. Tauotta.

Nyt jos käyt mun blogissa, on uhkana, että edessä on Prenikoitten taustaa -osaston päivitys. Eikä mitään paineita siitä, että tarvis jakaa eteenpäin, kyl ne on ihan omiksi tarkoitettu :)

Ohari kirjoitti...

Kiiruna, juuri tuo sinnikäs intoilu on ehkä naperoiden ihastuttavin puoli – ja siitäpä kannattaa mallia ottaa aikuisen!

Kiitos prenikasta! Hymyän täällä kauhean iloisna, ja INTOILEN! :-D