tiistai 15. toukokuuta 2012

Kahden päivän asu nyt yhdellä bloggauksella

Oharin fäshönkornerista taas, päivää. Tuolla intternetissä yllytettiin kuvailemaan blogissa, mitä on tänään yllä. Eipä siinä mitään, olinkin vähän aihetta jo vailla, kuvaillaan siis toki.

Ja-ah, jos hoidetaan nämä näsäviisastelut ensin alta pois: katto on yllä, katon yllä on naapurin lattia, jonka yllä on kanta-astuja. Hyvää jumpsista tömpsistä vaan teillekin! Kattojen, lattioiden, kanta-astujien ja kattojen yllä on taivas, joka on tänään pukeutunut pumpulipilviin ja rääkyviin lintuihin. (Linnuista, ks. alempaa.)

Nuin. Ja sitten asiaan.

* * *

Kanta-astujasta tuli mieleeni, että jos on kantakirja-esimerkiksi-sonni, niin onko se kanta-astuja? Käsittääkseni ei, koska sillä on sorkka eikä kantaa. Jännittäviä ovat nämä astutushommat sikäli.

* * *

Tänään pukeuduin kukkamekkoon, jonka pohja on musta ja jossa on violetin-vaaleanpunaisia vihreällä koristeltuja kukkia. Sen materiaali on ohutta puuvillaa. Miehustassa (Eli tissien kohdalla! Miten tissien kohta voi olla miehusta? Miten niin se ei ole naisusta?) on kumpparirypytys ja selässä kulkee nyöri ristiin rastiin. Mekkoon saa näin hiukan kurvia niin halutessaan. Minä olen halunnut. En sitten vaan huomannut höllätä kurveja* ajoissa, ja siksi selässä on repeämä, jonka olen toki parsinut. Hihoissa, jotka ovat sitä typerää 3/4-mittaa, on myös kumpparikiristys. Siitä jää tylsät jäljet käsivarsiin.

Mekon päälle olen kiskaissut kukkien punaväriä toistavan villatakin, joka oikeastaan on violetti, mutta sopii silti värinsä puolesta oikein hyvin. Sain sen kuopukselta joululahjaksi vain vähän käytettynä (ja pestynä). Se on kiva, mutta ehkä vähän tiukka, eli täytyy pitää napit auki. Jalassa on edelleen samaa violettia toistavat legginsit, joista Toi huomautti: "Herrajjesta että sun kinttus on karmeen väriset!"

Jalassa on myös mustat sukat ja mustat alushousut. Tissiliivitkin on tietysti, ne ovat huonon väriset, eikä niistä sen enempää.

Tänään olen värien puolesta varsin tyylikäs – paitsi niiden tissiliivien tietysti, onneksi ne eivät näy – mutta vaatekappaleiden mallissa on hiukan toivomisen varaa. Mekko on kuitenkin mukava istumatyöläiselle, ja koska askartelen kotona eikä kissa ole kovin esteettisesti suuntautunut, kukaan ei oikeastaan välitä. Meillä on aina casual-arki, ja väliin pyhäkin.

* * *

Tämä on kahden päivän asu sen vuoksi, että samat rytkyt oli yllä eilenkin. Näissä töissä ei varsinaisesti hikoile, muuten kuin ehkä sisäisesti. Huomenna sitten jotain muuta huippumuotia. Ehkä verkkarit! Itseäkin vähän jännittää nyt. Tämä muotibloggaaminen onkin oikeastaan aika kivaa. (Ja kiinnostaa kiviäkin.)

* * *

*) Mekon tai itseni, kuinka kukin tykkää ymmärtää. Toinen meistä on hiukan liikaa toiseen, joka on vähän liian vähän, siihen toiseen.

3 kommenttia:

Piikkari kirjoitti...

Puti puti! Minäkin laitoin tuohon ryhmään hakemuksen vetämään mutta minua ei hyväksytä. Grouchon sanoin, "vetäkää itse". Joten ette koskaan saa tietää mitä minulla oli tänään päällä, vaikka sivusinkin aihetta tämänpäiväisessä merkinnässäni.

Ohari kirjoitti...

MITÄ?! Miten niin ei hyväksytä?! No jo on! Asiallehan näköjään minäkin mahdan jotain. Laita mulle salainen kädenpuristus ohiammuttu(ähhääh)gmail.com, niin lisään sut listalle. Sinähän oot blogannut sen sata vuotta ainakin? Ennen Edisonia ja ketä niitä nyt oli. Marxin veljeksiä?

Piikkari kirjoitti...

Ei teidän tarvitsekaan vetää, ainakaan itse. Pääsin ryhmään mutta nyt tuntuu ontolta ja arvottomalta, vaikka olenkin blogannut jo hyvissä ajoin ennen ajanlaskun alkua.