sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

1. maailman maitotölkkikorkkigate

Meillä täällä ensimmäisessä maailmassa on vaikeita ongelmia ratkottavana, ja niiden äärellä puljaantuu tovi ja toinenkin.

Tänä aamuna meni liki koko armas aamiaisaika pohtiessa sitä, kuka ihme voi hyötyä maitopurkin kierrettävästä muovikorkista – paitsi muovikorkkitehtailija, joka tuuppaa kaatopaikkajätettä maailmaan otsasuonet pullottaen.

Se on hankala auki kierrettävä napakkasormisellekin, ja voi vain kuvitella, miten hankala se on heille, joilla on ongelmia näppiensä kanssa. Millaisilla putkitongeilla esimerkiksi reumasorminen joutuu purkkinsa kihnuttamaan auki? Lyökö hän reiän kanteen ja liruttelee maitonsa pihalle siitä?

Älytöntä.

* * *

Alkuperäinen purkki on yksi maailman nerokkaimmista keksinnöistä: siinä on jopa kaatonokka valmiina. Jostain, luultavasti ison kiven alta, on kuitenkin kömpinyt maailmaan tarve, joka hankaloittaa kuluttajan jokapäiväistä elämää täysin kohtuuttomasti.

Tuotekehittelijä meijerin konttorilla on ehkä pyöritellyt yksinkertaisen käyttökelpoista pahvista tiiliskivipurkkia käsissään ja pohtinut, mitä ihmettä tähän palikkaan lisäisi, että saisi siitä edes vähän seksikkäämmän. Ihmisethän varmasti ostavat maitoa litratolkulla enemmän, jos pakkaus on jotenkin houkuttelevampi. Siinä hän sitten on – täysin epäilemättä – kehitellyt seuraavan mielikuvan:
Vaalea elovenatyttö juoksee raikkaissa aamusumuisissa ja -kasteisissa hämäläismaisemissa. Hänellä on tiukka vaaleanvihreä juoksupuku, jossa on valkoiset lehtisomisteet. Paksu vaalea palmikko heilahtelee selässä, kun tyttö kirmaa lenkkipolulta hiukan syrjään, istahtaa kannolle ja hymyilee onnellisena. Ja kuin taikaiskusta jostain hänen käteensä putkahtaa maitopurkki, jossa on kierrekorkki! Tyttö avaa korkin ja juodaklutkuttaa maitoa yhdeltä istumalta ainakin suositusten mukaiset 6 dl. Sen jälkeen tölkki katoaa yhtä mystisesti kuin se ilmestyikin (likka heitti sen tietysti roskaamishurmassa ojaan, saattaa pahantahoinen ja mainoksille epäaltis kuluttaja arvella). Tyttö jatkaa juoksulenkkiä maito mahassa hölskyen.
Tuotekehittelijä on moderni kaveri tai kaveritar ja kuvittelee saman tien toisen version, joka on muuten identtinen paitsi tyttönä virnuilee hehkeän komeasti mutta ilman palmikkoa Mikko Leppilampi.

* * *

Asiasta keskustellaan internetissä laajasti ja montaa mieltä esitetään. Joku kehtaa jopa väittää, että korkki on näppärä. Meijereiden kosiskelua, sanon minä. Kehno se on ja lisää saastetta maailmaan huomattavat määrät.

Alankin tästä valmistautua barrikaadeille kierrekorkittoman laktoosittoman rasvattoman maidon puolesta. Varmaan jo heti huomenna.

* * *

Edith Piaf:

Kaupasta löytyi sittenkin muovikorkiton laktoositon rasvaton maito. Hyvä Arla Ingman!

Maito tosin maksaa 40 senttiä enemmän kuin geneerinen korkillinen tuotesisarensa, mutta maksakoon sitten. Eipä tarvitse hermoilla typerän korkin vuoksi.

12 kommenttia:

Tiina kirjoitti...

Mä olen ihan samaa mieltä noista kierrekorkeista enkä ostakaan kierrekorkillisia tölkkejä, jos ei ihan pakko ole. Ostan Pirkan rasvatonta hyla-maitoa ei-kierrekorkillisessa purkissa. Mutta jos ei hyla kelpaa vaan pitää olla täysin laktoositonta, niin sitten en osaa auttaa.

Mutta pakkausalalla tuhansia vuosia työskennelleenä on pakko oikaista sen verran, ettei ne siellä meijerillä niitä pakkauksia suunnittele. ;D (Toki niillä on sanansa sanottavana asiaan).

Ohari kirjoitti...

Tiina, möhöhöh, höpsö, kaipa mulla jonkinlainen käsitys voi olla myös (noin kaksi miljoonaa vuotta työelämässä olleena) tuotantoprosessista, mutta tässä yhteydessä ei ehkä tarvitse olla niin kauhean eksakti. Tosin! Oikaisustasi tietysti hyötyvät ne, jotka kuvittelevat esim., että lypsyjakkaralla keikkuva mummu on syyllinen kaatopaikkojemme kierrekorkkivuoren kasvuun :-) En oikeastaan ollut apua vaillakaan. Kunhan narisin siinä tarkoituksessa, että the Joku Vaikutusvaltainen maitoteollisuusalalla havahtuu, että tosiaan, mitäs me ny oikein torspoillaan. Turhat korkit pois.

Sirokko kirjoitti...

Oi miksi niin, tuleeko korkin istutus jollain tavalla halvemmaksi, joku pakkaustekninen ansaintikeino tässä täytyy olla jollain portaalla.. 2/3 elämästäni pussien, purkkien ja kierrekorkkien kanssa leikkineenä (kiroilleena) voin sanoa, ettei ole parempaa keksitty kuin se nykyinen pelkistetty pahvimalli.

Ohari kirjoitti...

Sirokko, ilmeisesti näin. Päivitin jutun äsken ja tosiaan, muovikorkiton maito on peräti 40 senttiä kalliimpaa purkilta kuin vastaava geneerinen S-maito. Se on tietysti pikkuraha mutta aika paljon, kun puhutaan suhteellisista hinnoista. Valion Eila on tosin vielä kalliimpaa. Toivottavasti Arla Ingman nyt pysyy järjissään, niin ei tarvitse minunkaan enempiä tämän asian kanssa tempoilla.

Tiina kirjoitti...

Ollaanpas sitä nyt kovasti vaativia kommenttien suhteen. En mää olettanutkaan, että olisit apua vailla, kunhan höpisin. Ja kuten sanottua, osui niin kovasti lähelle tuo pakkausala, että oli ihan pakko viisastella. Ei tosin niin lähelle, että voisin vaikuttaa nestepakkauksien korkkeihin.

Tätini, huonosorminen ja reumainen, muuten laittoi hiljan palautetta eräällekin V:llä alkavalle meijerille siitä, että jonkun purkin uudistettua korkkia _ei_saa_auki_. Meijeristä tuli vastaus, että uusi korkki on parempi kuin vanha. Että eihän siinä sitten. Parempi se on, vaikka sitä ei enää saakaan auki.
Voit uskoa, että sen jälkeen meni palautetta, miten asiakkaiden palautteisiin vastataan.

Ohari kirjoitti...

Tiina, sää tiedät kyllä, mitä metsiin huutelut tuottaa: sitä samaa takaisin :-) Höpiseviin kommentteihin saa höpiseviä vastauksia eikä niitäkään tarvitse kovin tosissaan ottaa. Mutta asiaan. Hyvä sun täti, aaltoja, aaltoja! Kovin moni meistä tyytyy narisematta äänestämään jaloillaan. Erästäkin Y. Hinaajaa lainatakseni: eihän se yhteiskunta sillä tavalla pyöri, että kaikki äänestävät jaloillaan.

Jani Uusitalo kirjoitti...

Sattumoisin olen tilanteessa, jossa tuon tuostakin kuljettelen nestepurkkeja, usein avattujakin, ja on hyödyllistä voida kiertää avatut purkit tiukasti kiinni, jotteivät ne vuoda reppuun. Mutta tiedän kyllä olevani nicheläinen, enkä usko että tämä oma pieni avattuina muutoin viemäriin menevien määrien hyötykäyttöni korvaa ympäristömenetyksissä sitä minkä nuo muovikorkit suurten massojen kuluttamiin määriin lisättyinä arvatenkin aiheuttavat.

sir Ola kirjoitti...

Olin eilen maitokaupassa ja pelkästään tämän blogikirjoituksen ansiosta valintani osui korkittomaan piimäpurkkiin. On sillä intternetsillä vaan ihmeellinen voima!

Anonyymi kirjoitti...

Lienenkö nyt sitten kylän se emäntä, jolle viedään avattavaksi tiukat purkit, mutta siis kun tlannehan tosiaan on nyt sellainen, että ne pari kertaa, kun olen korkkimaidon joutunut ostamaan, korkkia avatessani olen vahingossa rusauttanut irti koko osion. Tavallaan on toki jännittävää, että tölkkiin jää reikä, josta maito sitten imee jääkaapissa itseensä mm. kissanruoan ja valkosipulinversojen hajua, mutta en mä tiedä... Ehkei jatkoon.

Ohari kirjoitti...

Jani, eikö tuon voi ratkaista kaatamalla sen sisällön kesto- eli muovipulloon? Vai lienee työlästä? Tajuan kyllä toisaalta, että esimerkiksi mehupurkeissa kierrekorkki voi olla aika käytännöllinenkin juuri tuosta syystä. Mutta kuka, tai pikemminkin kuinka moni, kuljettelee maitoa mukana?
Ola, möhöhö, ei piimää voi olla kierrekorkkitölkeissä (tai sitten maailma on pahempi kuin osasin kuvitellakaan). Olisit ostanut piimää kuitenkin! Myönnä!
Anonyymi voimanainen. Rispekt. Harras rispekt.

Anonyymi kirjoitti...

Kyllä suvun vanhukset ovat tervehtineet korkkia ilolla. Pahvipakkausten avaaminen on huononäppisille ihan mahdotonta hommaa, korkit tuntuvat avautuvan helpommin. Ennemmin itsekin korkillisen version otan.

Korkkihan ei ole mitään maailmanlopun öljyperäistä jätettä, vaan kasvijaloste.

Joten en oikein ymmärrä tätä kauheaa mekkalaa mistään näkökulmasta.

Ohari kirjoitti...

Anonyymi, tämä kirjoitus oli henkilökohtaiseen kokemukseen perustuva mielipide, mutta teidän suvun vanhusten mielipiteen vuoksi innostuin oikein katselemaan, mitä mieltä internet on. Kyllä, siellä tosiaan on muutama heikkonäppinen, joille kierrekorkki sopii, koska sen voi avata apuvälinein. Rehvakkaan arvion mukaan kuitenkin suurin osa, myös meidän suvun vanhukset, ovat sitä mieltä, että perkeleen keksintö on se. Kysyin. Kierrekorkeissa on eroja: korkeampi malli aukeaa helpohkosti, mutta matalan mallin purkkien kanssa olen joutunut ongelmiin, vaikka tiettävästi näppini ovat vielä ihan kohtuullisessa kunnossa.

Mitä tulee siihen, onko korkki alunperin ollut kasvi vai öljy (joka, jos oikein otsa rypyssä mietitään, on myös ollut alunperin kasvi), niin en nyt oikein ymmärrä maailmanlopun pointtia. Valmistukseen kuluu energiaa, korkin purkkiin upotukseen kuluu energiaa, korkki vie tilaa (rutistettuahan purkkia ei enää kunnolla saa) kierrätyskuljetuksissa, mikä tarkoittaa isompia kuljetuskustannuksia jne.

Mikään, mikä tällä planeetalla on, ei ole tullut muualta, paitsi tietysti meteoriitit ja Arnold Schwarzenegger. Siinä mielessä keskustelu keinotekoisuudesta on minusta vähän keinotekoista. Puhutaan mieluummin siitä, mikä sotkee ympäristöä enemmän, mikä vähemmän. Puhutaan mieluusti myös siitä, että kun uudistuksia tehdään, onko niistä hyötyä, minkä kuvitellaan yleisesti kai olevan uudistusten tarkoitus, vai haittaa. Siinä mielessä mielestäni kauhea mekkala on enemmän kuin tervetullutta. Kierrekorkit eivät ole mikään maailmanloppu ja niiden kanssa pystyy kyllä elämään, kuten eräs internetkeskustelija totesi hirveän näpsästi, mutta kysymys kuuluukin: miksi hitossa pitäisi?

Samaa voi soveltaa ihan mihin tahansa lopputuotteeseen, mikä ihmisen askartelun paskartelun tuloksena maailmaan putkahtaa.