tiistai 30. joulukuuta 2014

Kuukausitiedote Reilukerhosta

Moro, tyhmät!

Tehkää toki työnne siellä toisaalla; me mieluusti otamme tänne Suomeen teidän veroeuronne, vallankin kun ette muuten ole vaivoinamme. Jättekiva kaikkien kannalta on, että elätte huomattavasti huokeammin siellä ulko- kuin kotimailla – ettekä siten tarvitse mitään tukia elämiseenne. Ihanaa on myös se, että jos menette ruojat sairastumaan siellä, sairastatte omalla kustannuksellanne.

Muistuttelemme tässä samalla, että Kelaan pitää kuitenkin ilmoittaa, jos olette pois kauemmin kuin kolme, kuusi tai n kuukautta. Saatte ihan itse arpoa informatiivisilta Kela palvelee hirveesti -sivuilta, missä vaiheessa on suorastaan rikollista olla ilmoittamatta ulkomailla oleilusta. Huomatkaa, että ilmoittaa pitää EHDOTTOMASTI, vaikka maksatte veronne tänne rakkaaseen koti-Suomeen ettekä kärky lakisääteisiä lääke- tai silloin tällöin työttömyyskorvauksia kummempia tukia eli niitä samoja, kuin jos eläisitte täällä meidän vaivoinamme. Me haluamme tietää, koska välitämme. Ihan tosi, hei!

EU? No siitä on varmaan jotain muuta kivaa sitten meille kaikille, hehe. Kai sen nyt kaikki tajuavat, että työvoiman vapaa liikkuvuus, sosiaaliturva ja mitä niitä nyt on ovat enemmän sanahelinää kuin mitään muuta.

Eipä tässä muuta kuin heippa hei ja hyvät voinnit!

Terkkuja
isänmaalta

* * *

Valittaahan ei kannata, koska lähteminen on oma valinta. Jos ei halua maksella euroja sinne tänne, pitää sitten vain vaihtaa kotimaata pysyvästi.

Siitä nyt ei kuitenkaan hyödy kukaan: ei Suomi, emme me eikä lopulta varmaan edes uusi kotimaa, joka ehkä joutuu tarjoamaan kaikenlaista extrapalvelua, koska olemme ummikkoja.

* * *

Niin mikä idea siinä EU:ssa olikaan? Paitsi että Ranska ja Saksa ei koko ajan tappele keskenään päät verissä?

* * *

Koko asia ei olisi niin kovasti harmittanut, mutta kun kansalainen täällä ulkomaillakin kaipaa kotimaista viihdykettä, jo alkoi riepoa. Vaikka Yle-veroa makselemme mieluusti emmekä koskaan pahaa sanaa sano sen paremmin koti- kuin ulkomailla kansallisesta televisio- ja radioyrityksestämme, niinpä vain emme ulkomailla ohjelmia katso. Koska ohjelmasopimukset ja diipadaapa-siljaduuba.

Haisee melkein yhtä epäreilulta kuin Kelan toiminta, ja se on tähän asti sentään ollut ikoni, mitä tulee hankaluuksiin, käsittämättömyyksiin ja suoranaiseen päin naamaa hähätykseen.

* * *

Kun aina sorretaan.












Onneksi tekstitys sentään näkyy.

lauantai 13. joulukuuta 2014

Buda ja minä olen kyllä sitten se Pest

Budapest-kokeilussa on tietysti myös parisuhde koetuksella, olemmehan täällä yhteiskuplassa. Ihanan romanttinen ajatus on se, paitsi jos sinne kuplaan tunkee kaksi oikein erityisen osaavaa ja tiedostavaa ja muistavaa ja kaikessa parasta ja kaiken tietävää ja muutenkin ihanparastaihmistätikslukkoon. Ja aina korrektin aikuisesti käyttäytyvää.

Vitsikkäästi etukäteen arvioin, että tulemme toukokuussa kotiin tulostetut ja allekirjoitetut avioerohakemukset mukanamme. Silti vähän jännittääkin. Jos parisuhde ei olisi hyvällä tolalla, miksi tekisimme tällaisen kokeilun? Kun parisuhde ei muutenkaan ole hyvällä tolalla, niin mitä menetettävääkään meillä on?

Mistä hitosta minä tiedän? Lähdettiinkö tähän edes parisuhde edellä? Mistä pirusta tuommoinen muoti-ilmaisukin tuohon nyt pukkasi?

* * *

Jatkuva yhdessä oleminen ehkä kiristää hermoja.

* * *

Kuukauden kuluttua otamme asiat kirjaimellisesti.

Aiemmin toi esitti usein kysymyksinä sellaiset asiat, jotka minä opin kääntämään näkemyksiksi ja ehdotuksiksi sen sijaan, että olisin sanonut joo tai ei ja jyrännyt herkän sielun. Nyt kysymykset ovat kysymyksiä. Se on helpompaa minulle, kunhan muistan, että työ- ja ajatustila on yhteistä eikä voi sanoa ääneen "Mitäköhän mää tekisin tollekin", jos ei halua toiselta vastausta. Olen huomannut myös, että ajatukset, mielipiteet ja intuitiotyyppiset arvelut todellisuudesta saan pitää omanani, koska niistä väistämättä seuraa riitaa. Tämä ei olisi ongelma, jos minun ei tarvitsisi puhua jotain, etten vaikuttaisi mököttävältä. Seuraavaksi alan tutkia, miten toi supliikkimies hoitaa supliikin sanomatta mitään.

Rakastan sinua on kyllä ihana kuulla, paitsi kaksi sataa kertaa päivässä. Mistäköhän seuraavaksi juteltaisiin ettei mökötettäisi?

Ja tämä on minun näkemykseni. Minun blogini! Perustakoon omansa, jos on sanomista.

* * *

Kuukauden kuluttua sitä ja aiemmin tätä. Ihan samaa oli Tampereella. Jaabajaabadaadaa, hohhoijaa kumminkin.

* * *

Näköjään mää ja toi olemme kovin itseriitoisa ja toisiimme nyhjääntyvä pari täälläkin – vaikka kaikkien tilastojen sekä ennusteiden, hyvän- että pahantahtoisten, mukaan nyhjäilyajan piti olla ohi jo muutama vuosi sitten.

* * *

Vaihtoehdot ovat seuraavat: joko siedämme toisiamme tai sitten siedämme toisistamme erossa oloa.

* * *

Vekslaus*** taitaa olla tavallista parisuhdeturbulenssia aina, Budapestissä tai Tampereella. Arvaan, että samaa on käynnissä Alajuelassa ja Jepualla.

Me olemme kuitenkin täällä niin paljon yhdessä päivittäin, että jää aikaa enemmän riidellä. Tilastojen mukaan jää yhtä paljon aikaa päivittäin myös rakastaa, mutta koskas ne olisivat toisensa pois sulkeneet.

* * *

Se huutoriitelyrakkaus on vaan sillee vähän kovaäänisempää, että naapurit, joiden aivastus kuuluu meille, eivät ehkä niin välitä ja sen takia jo kannattaa rajoittaa, saati verenpaineellisista syistä.

* * *

Kukaan ei kilauta minusta sellaista paskaraivaria kuin toi, mutta eipä kukaan saa minua yhtä onnesta syrjältäänkään. Mieluummin sitä ja hillitöntä rakkautta kuin tasaista, sanonpa nyt kuitenkin.

Naapureille tarjoan korvatulpat! Szomszédok kínálnak füldugó!*

* * *

*) Google-kääntäjä, syyttäkää sitä unkarilaiset lukijat.**
**) Google Translate, hibáztatni a magyar olvasók.
***) Ilmaisin huonosti sen tilan, että asioita veivataan loputtomiin turhanaikaisesti. Tässä oli aiemmin soutaminen (toi kommentoi tuoreeltaan "jos haluat ilmaista, että vatvot asioiden välillä, niin pitäisi olla huopaaminen myös, en nyt yhtään tajua mitä tarkoitat", hän kaivoi myös urbaanisanakirjan linkin, katsokaa sieltä itse. Tv. 1x epäseä muicci -jotain). On varmaan aika turha selitellä tarkoituksella vajaaksi jätetyillä kielikuvilla tässä vaiheessa, joten nyt sitten vekslataan ysäristi, koska en ehkä vieläkään kykene vatuloimaan.

tiistai 2. joulukuuta 2014

Kaasua, komissariäh

Viime yönä havahduin kahden aikoihin, kun kaasuvaroitin alkoi huutaa ja huusikin kovaa. Toi oli jo siinä vaiheessa, kun minä vasta varovasti päätä nostin, pompannut hämmästelemään, että mitäs se ny taas. Hän oli nimittäin kuulemma noussut jo aiemmalla huutokierroksella, kivunnut alas parvelta ja säätänyt lämmitintä pienemmälle. Mitään en ollut kuullut, nukkunut vain! Vähän hämmentävää.

Kaasuvaroitin, EL GD-10, kuten nyttemmin tiedämme, hiljeni aika pian omia aikojaan. Käänsin kylkeä ja nukahdin kahdessa sekunnissa.

* * *

Ehdimme asua reilun viikon, ennen kuin vuokraisäntä huomautti, että laittakaa se varoitin sitten seinään. Löytyy sieltä lipaston päältä. Paitsi että ei löytynyt enää, kun olimme siivonneet sen pois kuleksimasta läheiseen maljakkoon. Ups. Näytti vähän ajastimelta, eikä sitä tullut siinä niin katsottua, että mikä lie.

* * *

Ilmeisesti kaasua vuotaa aina hiukan huonetilaan, koska laitteen näytössä voi hyvin olla pieniä lukemia, eikä se puhu silloin vielä mitään. Hätä on vasta silloin, kun varoitin huutaa VIELÄ KOVEMPAA kuin viime yönä eikä sammu itsekseen ja näytössä lukee jotain yli 3 tai 5.

* * *

Tätähän minä en yöllä tiennyt, mutta jännittävästi olin kuitenkin sitä mieltä, että tars saada nyt nukkua enkä millään jaksaisi lähteä ikkunoita availemaan.

Ei ole paniikitkaan kuin ennen.