lauantai 7. helmikuuta 2015

Kotimaa kun taakse jäi

Kun suomalainen paiskataan Suomi-neidon kylmistä helmoista lämpimään maailmaan, se alkaa oitis kaivata pakkasta ja vaakaräntää, oikeaa kahvia, ruisleipää, salmiakkia ja toisia suomalaisia. Tämä on kaikkien tietämä fakta.

Tunnen itseni nyt vähän luopioksi. Ettei sittenkin olisi sukuuni livahtanut joku ulkomaalainen, tai sitten karjalaiset sukujuureni selittävät seuraavat kaipauksen kohteet:

  1. Läkerol Dents sweetmint -xylitolpastillit
  2. Lipton Intense Mint -tee
  3. Tuore chili
  4. Sini-tuotteen tiskiharja (tai vastaava).
* * *

Jotta en ihan kelvottomalta kansalaiselta vaikuttaisi, otan ensin kantaa ehdottomasti kaivattaviin asioihin:

Pakkasta (check) on saatu ja vaakaräntää korvaavaa jäätävää sadetta (check). Täällä saa kelvollista kahvia (check). Ruisleipää ikävöin etäisesti vielä tässä vaiheessa. Rakkauteni siihen ei ole ehkä ihan pakahduttavinta sorttia, koska se aiheuttaa usein närästystä. (Check siis sillekin.) Salmiakkia olin varannut mukaan viisi pussia (check), jotka tosin on jo syöty. Viimeiset menivät jouluna. Minulla on mukana maailman ihanin suomalainen (check).

Perinteiset kaihot on (check) eikä niistä enempää.

* * *

Sitten näihin yllärikaihoihin!

1. En tiennyt ennen matkaa, että olen kehittänyt näin vakavan riippuvuuden xylitolpastilleja kohtaan. Kauppojen kassoilla pälyilen purkkahyllyä. Siellä on vaikka mitä minttua, eukalypsusta ja muuta raikastinta, mutta ei xylitolia. Onko hiukan järjetöntä raikastaa suunsa sokerilla tai sokerin korvikkeella, joka ei ole xylitolia, häh? On.

Ensi kerralla tiedän varautua ja pakata mukaan maxirasian/viikko.

2. Lipton Intense Mint -teetä saa kaupungista! Tämä selvisi tämän kirjoituksen alkuperäisen aloituspäivän (7.1.) ja sen jälkeen, kun olin tilannut Esikoiselta kaksi pakettia postitse. Enpä silloin vielä käsittänyt, että samalla vaivalla olisin tilannut tiskiharjan, johon palaan edempänä. Lipton Intense Mint -teetä myydään, ja nyt tarkkana kaikki Budapestissä majailevat ja nimenomaiseen artikkeliin syvästi kiintyneet henkilöt, ainakin MOM-Parkin Sparissa. Missään muualla sitä ei ole näkynyt, vaikka Lipton Hungary minulle ystävällisesti kertoikin, että Tescoista ja Spareista saattaa löytyä. Ei ole saattanut, mutta jos nuo kaksi pakettia nyt kevään mittaan loppuvat, tiedänpä mistä ostaa lisää.

3. Tuoretta chiliä ei muuten sitten paprikamaassa myydä, vaikka urpompi saattaisi niin kuvitella. Syytä on paha lähteä arvioimaan. Unkarilainen ruoka ei ole kovin tulista, joten sille ei ehkä ole täällä kysyntää. Paprikaa on, sitä on syöty kilotolkulla, ja onhan se todella hyvää. Kiitosta saa myös unkarilainen tuorekurkku, joka pesee vetisen kotimaisen 8–0. Chiliä saa kuivattuna mausteena ja sillä pärjätään.

4. Täällä tiskataan ilmeisesti yleensä sienellä. Unkarittarilla on varmaan kapeat ranteet ja kapeat kämmenet, mutta kun minä olen hämäläis-karjalaista lapiosukua, ei näillä kourilla paljon viinilaseja kuurata (ja niitä pitää kuurata usein). Onhan se hidastakin tämmöisen hätäisen ihmisen hinkutella sienellä, kun voisi huitaista ripeästi harjalla. Keksinpä päivänä muutamana, että skandinaavit yleensä tiskailevat varmaan samalla tavalla – ja siitä ajatuksesta sitten hätsynpikaa paikalliseen Ikeaan, jossa olikin skandinaavisia tiskiharjoja kaupan.

Onkohan niillä ruotsalaisilla lopulta kaikki kotona? Miksi Sini-tuote ei ole alkanut yhteistyöhön Ikean kanssa, ja päinvastoin? Ei ole parempaa tiskiharjaa – vaikka aika hyviä kilpailevia joka ikisessä suomalaisessa pikkukaupassakin myydään – eikä oikeastaan paljon muutakaan siivoustuotetta.

* * *

Tätä viimeistä kohtaa lukiessa muuten joku saattaa saada semmoisen kuvan, että onpas siinä sitten siisti ja jämpti ihminen, siivousvälineistäkin noin kohkaa. Anteeksi jokulle, en ole. Mitä hankalammat välineet, sitä laiskempi ja ärtyneempi Ohari.

Muuten menee ihan jee! Onhan minttuteetä ja muutenkin kotoisa olo.

7 kommenttia:

Tiina kirjoitti...

Justiinsa vaihdoin sänkyyni Ikean pussilakanat ja mietin, että ei niillä ruotsalaisilla tosiaan ole kaikki ihan kotona. Tiskiharjan lisäksi voitaisiin myydä niille ne reiät sinne pussilakanan yläpäähän!

/mek kirjoitti...

Ai perkkele, ei nyt aleta niista pussilakanoista. ONKO SE NYT NIIN VAIKEAA TEHDA REIKIA LAKANAAN, MITA PRKLTTA IKEA!?

Ei ihme etta ruottalaiset ne on hiukan outoja, joka paiva kun pitaa yrittaa taiteilla sita peittoa kunnolla lakanan sisaan.

Joo, Presidentti-kahvi loppui aamulla.

Ohari kirjoitti...

No niin, KUULEEKO IKEA? KUULEEKO IKEA? Nyt vähän ryhtiä siellä, ruotsalaiset. Ei voi olla niin vaikeaa tehdä kunnollisia lakanoita ja tiskiharjoja. Onko muka? Lisäksi voisitte ottaa kahveevalikoimaanne Presidentin, että /mek saa kunnon kahvia myös toisaalla.

Tuuli kirjoitti...

Tulin vastavierailulle (vihtavierailulle). Vaasan Ruispaloja on vielä 3 palaa jäljellä ja piilotin ne pakastimeen kaalilaatikon taakse. Pahan päivän sattuessa sitten. Mutta täytyy myöntää että tykkään nykyään yhdestä täkäläisestä kahveesta enemmän kuin Presidentistä.

Anonyymi kirjoitti...

Yli parikymmentä vuotta maailmalla asuneena voin kertoa mitä matkalaukussa on aina Suomesta palatessa: ksylitolipurkkaa, lakritsaa, salmiakkia, ruisleipää (pysyy kylmissä lentokoneideiden ruumissa hyvänä koko pitkän matkan ajan) sekä TISKIHARJOJA.

Zepa kirjoitti...

Olin jo lähössä postittamaan sulle Siniä vaihtopäineen, mutta tiskaa nyt niillä Ikean. Ja niitä Ikean pussilakanoita... laatu.. en ostais. Mutta oonkin hemmotellut itteni pilalle ostamalla pelkkiä Finlaysoneita. Ne ei edes kulu eikä niistä pääse ikinä eroon.

Ohari kirjoitti...

Esikoinen on tulossa vävyn kanssa kylään parin viikon päästä, ja he saavat kyllä sitten luvan tuoda ruisleipää ja varmaan tiskiharjankin. Tuulin kaalilaatikosta paukkasi maksalaatikkokaiho. Tilaisikohan sitäkin, varmaan. Täällä on talon puolesta lakanat, mutta jos ei olisi, olisin ottanut kotoa Finlaysonit mukaan. Meilläkin on niitä vain, ollaanhan nääs Tampereelta.